Faktavahti

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: 

"Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa 58 prosenttia"

15. tammikuuta 2014 maan talouden ja politiikan rehellinen, moraalista selkärankaa omaava eliitti pohti teollisuuden tulevaisuutta Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamossa järjestetyssä seminaarissa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) koolle kutsuman, "Selkärankaseminaariksi" vitsikkäästi ristityn tilaisuuden avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Taloussanomien uutisen mukaan presidentti Niinistö otti tiukasti kantaa sisäpolitiikkaa ideologisesti ja poliittisesti vahvasti jakaneeseen ja jakavaan kysymykseen julkisen talouden koosta:

"Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa 58 prosenttia. Se taitaa olla enemmän kuin missään muualla maailmassa – – Se ei ole terve tilanne. Julkisen sektorin koko on täysin kestämätön."

Ulkopolitiikkaa johtamaan valitun presidentin heittäytymisestä sisäpoliittisen kiistan osapuoleksi kerrottiin myös sosiaalisessa mediassa surffaaville suomalaisille. Tasavallan presidentin kansliasta nimittäin lävähti nettiin tällainen tviitti:

Kiinnostavaa tässä arvojen "johdattelijana" itseään pitävän Niinistön ulostulossa ei ollut vain se, että hän asettui tukemaan yhtä osapuolta sisäpolitiikan isossa, ikiaikaisessa ideologisessa kiistassa.

Kiinnostavaa oli sekin, että hän johdatteli suomalaisia harhaan. Väite, että julkisen sektorin "osuus" bruttokansantuotteesta olisi Suomessa 58 prosenttia, oli nimittäin hölynpölyä.

Kansalaisia huiputtavaan pötypuheeseen puuttui 27.1.2014 eli heti kohta Niinistön ulostulon jälkeen Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun Tieto&trendit-lehdessä. 

"Tuotannon arvoa kuvaava bruttokansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä, joka tarkoittaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa."

Kansantalouden tilinpitoon perehtymättömien kansalaisten harhaanjohdattelu perustui "osuuden" ja "suhteen" käsitteiden sotkemiseen:

"Kun verrataan julkisia menoja ja bruttokansantuotetta, tarkastellaan kahden eri tunnusluvun välistä suhdetta, ei toisen osuutta toisesta", pääjohtaja Marjo Bruun huomautti.

Sotkemalla – nähdäkseni tahallaan – osuuden ja suhteen käsitteet, Niinistö onnistui uskottelemaan kansalaisille, että yksityisen sektorin "osuus" bruttokansantuotteesta olisi mitättömät 42 prosenttia ja julkisen sektorin "osuus" täysin kestämättömät 58 prosenttia.

Tosiasiassa yksityiset menot esimerkiksi vuonna 2013 olivat reilusti yli 200 prosenttia suhteessa bkt:hen. Yritysten menot suhteessa bkt:hen olivat 139 prosenttia ja kotitalouksien kaikki menot 83 prosenttia suhteessa bkt:hen. 

Nämä tiedot käyvät ilmi esimerkiksi Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan artikkelista teoksessa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla (s. 20–21). Artikkelin voi lukea tästä.

Arvojen johdattelijan harrastaman harhaanjohdattelun mittoja kuvaa hyvin se, että esimerkiksi vuonna 2013 julkisen sektorin osuus arvonlisäyksestä eli bruttokansantuotteesta oli 21,2 prosenttia eikä suinkaan 58 prosenttia. Vuonna 2016 julkisen sektorin osuus bkt:stä oli enää 19,7 prosenttia.

Miksi kaikki kriittiset journalistit ja faktantarkistajat ovat vaienneet tästä äänestäjien huiputtamisesta sekä ennen nyt käytyä vaalikampanjaa että sen aikana? 

Tällaista oharia voi vain ihmetellä senkin takia, että Sauli Niinistön näkemys julkisen sektorin "täysin kestämättömästä" koosta näyttäisi olevan vahvasti ristiriidassa kansalaisten enemmistön näkemysten kanssa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on vuodesta 1993 lähtien selvittänyt hyvinvointivaltion kannatusta arvo- ja asennetutkimuksissaan tällaisella väittämällä:

"Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen."

2010-luvun kyselyissä kolme neljästä vastaajasta (77 %) on kertonut olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Arvojen johdattelijan mielestä julkisen sektorin koko taas on "täysin kestämätön".