Faktavahti

Turun Sanomien uutispäällikkö petkutti lukijoita

Turun Sanomat julkaisi nettilehdessään 7.12.2017 uutispäällikkö Hannu Miettusen kolumnin "Greipinviljelijän asialla". Kolumnin voi lukea tästä.

Taitavasti värkätyssä, pisteliäässä kolumnissaan Miettunen huomautti keskustan olleen maan liberaalein alkoholipuolue:

"Se on ollut hallituksessa purkamassa kieltolakia, vapauttamassa keskiolutta, viemässä Suomea EU:n jäseneksi ja kahdesti laskemassa alkoholiveroa, 1994 jopa 40 prosentilla."

Keskusta oli (maalaisliittona) J.E. Sunilan hallituksessa vuonna 1932, kun kieltolaki väkijuomalain muutoksella (45/1932, 9.2.1932) purettiin 5.4.1932.

Keskusta oli myös siinä Rafael Paasion hallituksessa, joka teki esityksen (HE 83/1967) keskioluen myynnin vapauttamisesta ruokakauppoihin ja kahviloihin vuoden 1969 alusta.

Keskusta oli siinä Esko Ahon johtamassa hallituksessa (1991–1995), joka oli viemässä Suomea EU:n jäseneksi.

Keskusta oli myös siinä Matti Vanhasen hallituksessa, jonka esityksestä (HE 80/2003, 3.10.2003) alkoholiveroa laskettiin – tappavin seurauksin – keskimäärin peräti 33 prosentilla.

Mutta oliko keskusta vuonna 1994 laskemassa alkoholiveroa "jopa 40 prosentilla"? Ei todellakaan ollut.

Mitään 40 prosentin jättialennusta alkoholiveroon ei silloin ylipäätään ollut vireillä, eikä Ahon hallitus moista esittänyt.

1.7.1994 toki tuli voimaan laki alkoholijuomaverosta (532/1994), mutta kuten hallituksen esitys 30/1994 osoittaa, uusi laki vain muutti verotuksen rakennetta.

Kaikkien alkoholijuomien verotuksessa siirryttiin laskutukseen perustuneesta verosta määräveroon, jossa vero määräytyi juoman alkoholipitoisuuden perusteella.

"Muutoksella ei olisi vaikutusta valtion alkoholituloihin. Ehdotetut veromäärät eivät muuttaisi alkoholijuomien keskimääräistä hintatasoa, mutta juomien keskinäisissä hintasuhteissa tapahtuisi muutoksia", hallitus kuvasi esitystään.

Oluen verotus nousisi noin 100 miljoonalla markalla, viinien verotus pysyisi ennallaan, ja muiden alkoholijuomien verotus laskisi noin 100 miljoonalla markalla, Ahon hallitus arvioi.

Muutosten mitoista kertonee jotain se hallituksen esityksen tieto, että vuonna 1993 valtiolle oli kertynyt alkoholijuomista erilaisia tuloja yhteensä noin 10,7 miljardia markkaa.

Koska Hannu Miettusen väite johti lukijoita tosi pahasti harhaan, lähetin TS:n toimitukselle 8.12. korjauspyynnön.

Toimitus päätti jättää virheen oikaisematta, joten lähetin JSN:lle kantelun 18.12.2017. Kantelu korjauspyyntöineen on postauksen lopussa.

4.1.2018 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti – tutkimatta kantelun asiasisältöä – karsia kantelun sillä jo tutuksi tulleella "teknisellä", kantelun väitettyyn motiiviin liittyvällä perusteella:

"Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa."

Petkutus osoittautui tahalliseksi

Kun toimitus päättää jättää korjaamatta asiavirheen, se toimii epärehellisesti ja huiputtaa yleisöä. Näin kävi nytkin.

Mutta Turun Sanomien tapaus oli vieläkin härskimpi. Kävi nimittäin ilmi, että uutispäällikkö oli esittänyt lukijoille tahallaan harhaanjohtavan väitteen.

Tuo väitehän oli se, että keskusta oli vuonna 1994 laskemassa alkoholiveroa "jopa 40 prosentilla".

Oikeasti mitään alkoholiveron jättimäistä 40 prosentin alennusta ei silloin kuitenkaan esitetty eikä tehty.

Verotuksen rakennetta vain muutettiin, niin että joidenkin juomien verot nousivat, joidenkin verot pysyivät ennallaan ja joidenkin juomien verot laskivat.

Mistä Turun Sanomien uutispäällikön Hannu Miettusen esittämässä väitteessä siis oli kyse?

Sähköpostissaan 8.12. hän perusteli väitteensä oikeutusta sillä, että eräiden alkoholijuomien, "kuten kalleimpien konjakkien", hinta laski verouudistuksen yhteydessä 40 prosenttia.

Tämäkö muka oikeutti uskottelemaan lehden lukijoille, että keskusta oli vuonna 1994 laskemassa alkoholiveroa "jopa 40 prosentilla"?

Meillä päin moista touhua tavataan kutsua sen oikealla nimellä valehteluksi ja moista touhuajaa valehtelijaksi.

Mitä tällaiselle moraalittomalle vilpistelylle pitäisi tehdä, voisiko sitä jotenkin ehkäistä? Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mielestä tepsivä keino saattaisi olla ehkä vähän yllättävästi peili.

Valehtelua jännästi ruotivassa Vaihtoehtoisia faktoja? -kirjassaan (2017, s. 256–257) Ojanen kertoo parista tutkimuksesta, joiden tulosten mukaan peili voisi kenties toimia moraalin vartijana.

Ajatus menee jotenkin niin, että peilistä meitä arvioi oman minuutemme "kaksoisolento". Ja ainakin eräässä järjestetyssä kokeessa tietoisuus tästä tarkkailijasta suojeli vilpin kiusauksilta ja sai pitämään kiinni moraalisista normeista.

–––––––––––––––––––

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Uutispäällikkö Hannu Miettusen kolumni ”Greipinviljelijän asialla” Turun Sanomien nettilehdessä 7.12.2017. Kolumnin osoite on http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3755142/Hannu+Miettunen+++Greipinviljelijan+asialla (tarkistettu 18.12.2017).

Kantelun perusteet

Kolumnissaan Turun Sanomien uutispäällikkö Hannu Miettunen totesi keskustan olleen tosiasiassa maan liberaalein alkoholipuolue:

”Se on ollut hallituksessa purkamassa kieltolakia, vapauttamassa keskiolutta, viemässä Suomea EU:n jäseneksi ja kahdesti laskemassa alkoholiveroa, 1994 jopa 40 prosentilla.”

Väite siitä, että keskusta olisi ollut vuonna 1994 laskemassa alkoholiveroa ”jopa 40 prosentilla”, oli perätön ja johti Turun Sanomien lukijoita pahasti harhaan. Perätön väite oli olennainen, oikaisua vaativa asiavirhe (JO 20).

1.7.1994 voimaan tullut laki alkoholijuomaverosta (532/1994) muutti vain verotuksen rakennetta. Kaikkien alkoholijuomien verotuksessa siirryttiin laskutukseen perustuneesta verosta määräveroon, jossa vero määräytyi juoman etyylialkoholipitoisuuden perusteella.

Esko Ahon (kesk.) hallituksen esittämässä uudistuksessa ei ollut kysymys 40 prosentin veroalesta. Hallitus arvioi (HE 30/1994), että oluen verotus nousisi noin 100 miljoonalla markalla, viinien verotus pysyisi ennallaan ja muiden alkoholijuomien verotus laskisi noin 100 miljoonalla markalla.

Uudistus ei hallituksen mukaan muuttaisi lainkaan alkoholijuomaverotuloja, ja vaikutus juomien hintoihinkin arvioitiin lähes olemattomaksi. Hallitus arvioi alkoholijuomien hintojen alenevan keskimäärin vain 1 prosentilla.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta puolestaan arvioi (VaVM 26/1994), että ehdotetut verot eivät muuttaisi alkoholijuomien keskimääräistä hintatasoa, ”mutta juomien keskinäisissä hintasuhteissa tapahtuisi muutoksia”.

8.12.2017 lähetin Turun Sanomien toimitukselle Miettusen kolumnin pahaa asiavirhettä koskevan korjauspyynnön. Se on kanteluni lopussa.

Hannu Miettunen vastasi korjauspyyntöön. Vastauksesta kävi ilmi, että asiavirhe oli päätetty jättää korjaamatta. Jättämällä olennaisen virheen korjaamatta Turun Sanomat rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 18.12.2017

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

8. joulukuuta 2017 klo 12.31

Markku Lehtola

”Greipinviljelijän asialla” -kolumnin (TS:n nettilehti 7.12.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Vastaanottaja: hannu.miettunen@ts.fi

Kopio: kari.vainio@ts.fi, ts.paakirjoitus@ts.fi, ts.uutiset@ts.fi

Hei,

väitit keskustan olleen laskemassa kahdesti alkoholiveroa, ”1994 jopa 40 prosentilla”. Väite siitä, että keskusta olisi vuonna 1994 ollut laskemassa alkoholiveroa jopa 40 prosentilla, oli perätön ja johti lukijoita pahasti harhaan. Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

1.7.1994 voimaan tullut laki alkoholijuomaverosta (532/1994) muutti alkoholijuomien verotusta, niin että kaikkien alkoholijuomien verotuksessa siirryttiin määräveroon. Kyseessä siis oli verotuksen rakenteen muutos, ei mikään alkoholiveron 40 prosentin alennus.

Hallituksen esityksessä (30/1994) arvioitiin, että oluen verotus nousisi noin 100 miljoonalla markalla, viinien vero pysyisi ennallaan ja muiden alkoholijuomien verotus laskisi noin 100 miljoonalla markalla.

”Kaikkien alkoholijuomien hintojen arvioidaan alenevan keskimäärin 1 prosentilla”, hallitus arvioi. Sen mukaan verotuksen rakenteen muutos ei muuttaisi alkoholijuomaverotuloja lainkaan.

Edellä oleva osoittaa mielestäni hyvin, ettei keskusta eikä mikään muukaan puolue ollut vuonna 1994 laskemassa alkoholiveroa ”jopa 40 prosentilla”. Mitään tuollaista alkoholiveron jättialea ei ylipäätään ollut silloin vireillä.

Vuonna 2004 keskusta sen sijaan oli Matti Vanhasen hallituksessa laskemassa alkoholiveroja. 1.3.2004 voimaan tullut lainmuutos merkitsi sitä, että alkoholiverojen taso laski keskimäärin 33 prosenttia.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com