maanantai 12. maaliskuuta 2018

Yle levitti perätöntä tietoa Italian nuorten työttömyydestä ja jätti virheen korjaamatta

Julkisen palvelun Yle uutisoi tänä aamuna, että "Yle on mukana JSN:n 50-vuotisjuhlakampanjassa, jonka tarkoituksena on muistuttaa, mitkä mediat ovat sitoutuneita toimittajien yhteisiin pelisääntöihin ja julkaisevat luotettavaa tietoa".

Kampanjaan liittyvä Vastuullista journalismia -merkki on kuulemma Ylellä käytössä eri sisällöissä koko kampanjan ajan eli 25. maaliskuuta saakka. Näin komealta se vastuullisen journalismin merkki näyttää:



Viikko sitten, 5.3., Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio analysoi Italian vaalien jälkeen muun muassa saapasmaan kehnossa jamassa olevaa taloutta. Analyysin voi lukea tästä.

Napakassa analyysissaan Raivio – työttömyystilastojen käsitteitä toimittajille ominaiseen tapaan fataalisti sotkien – väitti, että Italiassa "joka kolmas nuori on yhä vailla töitä".

Oikeasti Italian nuorista vain noin joka kahdestoista oli vailla työtä tammikuussa 2018. Tämä käy ilmi esimerkiksi Istatin, Italian tilastoviraston 1.3. julkaisemasta tiedotteesta.

Koska Yle – vastuullisen journalismin merkeissä – jätti korjaamatta pahan virheensä, meilailin hetki sitten JSN:lle kantelun olennaisen virheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Julkaisen kantelun saman tien tässä Faktavahdin postauksessa. Muutoinhan kantelu ei ikinä tulisi julkiseksi.

Tällekin kantelulle käy nimittäin taatusti köpelösti. JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päättää karsia kantelun sillä perusteella, että kantelu on tehty "testaustarkoituksessa".

Neuvostoa ja sen puheenjohtajaa ei kiinnosta tässäkään tapauksessa se, saako yleisö mediasta oikeaa vai väärää tietoa.

JSN pitää kantelun "testaustarkoitusta" sopimattomana. Minä puolestani en käsitä, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

Olen muuten projektissani askarrellut nuorten työttömyyttä koskevien väärinkäsitysten parissa kesästä 2013 lähtien, siis jo lähes viiden vuoden ajan. 

Ensimmäisen kerran olin pappia kyydissä Pohjolan Sanomien kanssa. Lehti oli väittänyt 16.6.2013, että Espanjassa "yli puolet nuorista on työttöminä".

Kun Pohjolan Sanomien toimituksen törkimykset eivät suostuneet korjaamaan väärinkäsitykseensä perustunutta fataalia virhettä, tein kantelun JSN:lle. Neuvoston silloinen puheenjohtaja Risto Uimonen karsi kantelun eli päätti olla ottamatta sitä neuvoston käsiteltäväksi. 

Kantelu nuijittiin hengiltä siinä ei-julkisessa prosessissa, joka takaa sen, että yleisö ei saa tietää asiavirheistä eikä siitä, millaisten virheiden korjaamatta jättämistä JSN oikeasti pitää hyvän journalistisen tavan mukaisena.

Pohjolan Sanomien tapauksesta voi lukea vajaat kaksi vuotta sitten julkaistun Kulissien takana -raportin sivuilta 12–13. 

Samaa asiaa koskevia surullisia todisteita Julkisen sanan neuvoston pyörittämästä median ei-julkisesta itsesääntelystä on raportissa useampiakin. Raportin voi lukea tästä.

Faktavahti-blogissakin olen joutunut ruotimaan tapauksia, joissa toimittajat ovat väärinkäsitykseen sorruttuaan levittäneet perätöntä tietoa nuorten työttömyydestä. 

Yksi postauksista on 19.9.2017 julkaistu "Kun moraalitajua on ja kun sitä ei ole". Postauksen voi lukea tästä

Kerronpa vielä sen, että alussa mainittu Ylen uutinen vastuullisen journalismin kampanjasta sisälsi pahan asiavirheen Julkisen sanan neuvoston tehtävistä. 

Lähetin Ylen uutistoimitukselle tietysti heti oikaisupyynnön. Saas nähdä, miten pyynnölle Ylen myllyssä käy.

––––––––––––––––––

Julkisen sanan neuvosto
Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki


Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta


Kantelun kohde


EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivion juttu ”Analyysi: Italian protestivaalit olivat herätys myös EU:lle – Eurooppalainen populismi sai toistaiseksi suurimman voittonsa” Ylen uutisten nettisivuilla 5.3.2018. Kirjoituksen osoite on https://yle.fi/uutiset/3-10102093 (tarkistettu 12.3.2018).


Kantelun perusteet


Analyysissaan Petri Raivio kertoi Italian talouden kasvavan vihdoin, mutta hitaasti. Tässä yhteydessä hän väitti, että ”joka kolmas nuori on yhä vailla töitä”.

Raivion väite, että joka kolmas nuori on Italiassa yhä vailla töitä, oli virheellinen. Se johti lukijoita pahemman kerran harhaan ja oli siksi olennainen, oikaisua vaativa asiavirhe (JO 20).

Istatin, Italian tilastoviraston 1.3.2018 julkaisemassa, tammikuun tilanteesta kertovassa tiedotteessa todetaan:

“Youth unemployment rate (aged 15-24) was 31.5%, -1.2 percentage points over the previous month and youth unemployment ratio in the same age group was 8.4%, unchanged over December 2017.”

Tiedotteesta käy ilmi, että italialaisista nuorista 8,4 prosenttia oli tammikuussa 2018 vailla töitä. Työttömänä siis oli vain noin joka kahdestoista nuori eikä suinkaan joka kolmas nuori.

Aamupäivällä 5.3. lähetin Petri Raiviolle pahaa asiavirhettä koskevan korjauspyynnön. 7.3. hän vastasi pyyntöön ja ilmoitti, että ”selvittelen asiaa”.

Perätön väite italialaisten nuorten työttömyydestä on 12.3. yhä korjaamatta. Jättämällä korjaamatta olennaisen asiavirheen Yle rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne


JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.


Helsingissä 12.3.2018


Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola (at) gmail.com


Korjauspyyntö


5. maaliskuuta 2018 klo 11.17
Markku Lehtola
”Italian protestivaalit olivat herätys myös EU:lle” -jutun (Ylen uutisten nettisivut 5.3.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö
Vastaanottaja: petri.raivio@yle.fi
Kopio: yle.uutiset@yle.fi, jouko.jokinen@yle.fi

Hei,

väität analyysissasi Italian taloudesta, että ”joka kolmas nuori on yhä vailla töitä”. Väite on perätön ja perustuu ilmeisesti väärinkäsitykseen työttömyystilastojen käsitteistä. Olennainen, yleisöä pahasti harhaan johtava asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Eurostatin 1.3.2018 julkaiseman tiedotteen mukaan (Euro area unemployment at 8,6 %) 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli Italiassa tammikuussa 31,5 %. 

Tämä prosenttiosuus (youth unemployment rate) ei kuitenkaan kuvaa nuorten työttömien osuutta kaikista nuorista, vaan se kuvaa nuorten työttömien osuutta ainoastaan työvoimaan kuuluvista (työlliset + työttömät) nuorista.

Tiedotteen mukaan 15–24-vuotiaita työttömiä nuoria oli Italiassa tammikuussa noin 495 000. Kun 15–24-vuotiaita on Italiassa kaikkiaan noin 6 miljoonaa, nuorten työttömien osuus ikäluokasta (youth unemployment ratio) oli vain noin 8,3 %.

Italiassa siis vain noin joka kahdestoista nuori on yhä vailla töitä eikä suinkaan joka kolmas. 

Tilastokeskuksen mukaan muuten Suomessa 15–24-vuotiaiden työttömyysasteen trendi tammikuussa oli 18,3 %, mutta nuorten työttömien osuus nuorista lähes yhtä iso kuin Italiassa: 8,0 %.


Tervehdyksin

Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti