Yle jatkaa sittenkin JSN-henkistä vilpistelyä
Tiistaina 28. marraskuuta 2017 julkaistun postauksen otsikossa kysyin toiveikkaana "Hävittääkö Jouko Jokinen JSN-henkisen vilpistelyn Ylestä?". Toiveikkuuteen koin silloin olevan syytä.
Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaavana päätoimittajana juuri aloittanut Jokinen oli vain vähän aiemmin korostanut Aamulehdessä viisaasti, että asiavirheen oikaisu on laadun merkki.
"Minulle oikaisu merkitsee luotettavuutta. Virhe on löydetty, se myönnetään ja korjataan. Jos mediassa ei ole oikaisuja, se kertoo välinpitämättömyydestä", Jokinen oli julistanut lehdessään.
Aihetta toiveikkuuteen antoivat marraskuussa 2017 myös parit asianmukaisesti hoidetut virheiden oikaisut Ylessä.
Ensimmäinen tapauksista koski raiskausrikosten tunnusmerkistöä ja toinen taas huumetuomioiden sijoittumista rangaistusasteikolla. Kerroin näistä tapauksista tuossa marraskuun postauksessa.
Toivoin tapausten olevan merkki siitä, että "Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa saastuttanut JSN-henkinen epärehellisyys on uuden päätoimittajan kaudella siirtymässä historiaan".
Maaliskuussa 2018 aloin kuitenkin epäillä, oliko toiveikkuudelle JSN-henkisen vilpistelyn siirtymisestä historian roskakoriin Ylen uutisissa sittenkään perusteita.
Faktavahdin 12.3.2018 postaus "Yle levitti perätöntä tietoa Italian nuorten työttömyydestä ja jätti virheen korjaamatta" kertoi, miksi toiveikkuus alkoi horjua.
Ylen sivuilla julkaistun jutun lukijoille jäi se virheellinen käsitys, että Italiassa "joka kolmas nuori on yhä vailla töitä", vaikka tosiasiassa vailla töitä oli vain joka kahdestoista nuori.
Virheellisen käsityksen jäämisen Ylen uutisjutun lukijoille varmisti JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström 16.4.2018.
Minulle antamaansa porttikieltoa soveltaen hän päätti, ettei neuvosto ota käsittelyyn kantelua, koska se oli hänen mukaansa tehty "testaustarkoituksessa".
 |
| vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen (kuvakaappaus: Ylen Aamu-tv 21.9.2017) |
Teemana oli tällä kertaa talouskurin traagisesti runteleman kriisimaa Kreikan työttömyys, ja suuruusluokaltaan virheellisen tiedon esitti Talouselämän ex-päätoimittaja Pekka Seppänen.
Aamu-tv:n Jälkipörssissä 21.8. tämä talousasiantuntija korosti esittävänsä "faktan" ja väitti Kreikan vaikeasta tilanteesta, että "joka viides on työtön".
Tosiasiassa vain harvempi kuin joka kahdeksas on Kreikassa työtön, joten oikea ja väärä tieto erosivat toisistaan jopa suuruusluokaltaan.
Kreikan tilastoviraston tuoreimpien tietojen mukaan työttömien osuus työikäisistä kreikkalaisista oli 11,6 prosenttia toukokuussa 2018. Todettakoon, että Suomessa vastaava osuus oli toukokuussa 6,3 prosenttia.
Ilmoittaessaan hylkäävänsä korjauspyynnön päätoimittaja Jouko Jokinen totesi ensin, ettei Ylen ohjelmassa ollut ylipäätään oikaistavaa asiavirhettä.
Kun olin uudistanut korjauspyynnön, hän totesi, että "kyseessä ei ole olennainen asiavirhe, joka vaatisi oikaisua".
Koska arvioin suuruusluokaltaan virheellisen tiedon, totta kai, olennaiseksi asiavirheeksi, tein virheen korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.
Kantelu ja sen liitteenä olevat korjauspyynnöt sekä päätoimittaja Jouko Jokisen vastaukset ovat postauksen lopussa.
Tapauksen periaatteellinen merkitys
Kantelussani vetosin JSN:ään, että se ottaisi tapauksen käsiteltäväkseen myös sen journalismin etiikkaan liittyvän periaatteellisen merkityksen vuoksi.
Ylen vastaava päätoimittaja oli nimittäin perustellut korjauspyynnön hylkäämistä Aamu-tv:n Jälkipörssin luonteella keskusteluohjelmana.
Siinä "vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä, puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa", Jokinen korosti.
Näihin Ylen ratkaisun perusteluihin viitaten pyysin JSN:ää arvioimaan, "koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia".
Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa JSN:n 7.3.2018 tekemästä langettavasta päätöksestä (6710/SL/17), joka koski Ilta-Sanomien nettilehdessä julkaistua kirjoitusta.
Päätöksensä perusteluissa neuvosto korosti viisaasti ja yleisön oikeuksia arvostaen, että "vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta".
JSN:n arviota siitä, koskeeko yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade myös Ylen Aamu-tv:n kaltaisia keskusteluohjelmia, emme kuitenkaan valitettavasti saa.
JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström ei nytkään välitä siitä, saako yleisö oikeaa vai väärää tietoa, vaan hän soveltaa antamaansa porttikieltoa ja karsii kantelun tutkimatta sen sisältöä.
-----------------------------
Julkisen
sanan neuvosto
Fredrikinkatu
25 A 8
00120
Helsinki
Kantelu hyvän journalistisen tavan
rikkomisesta
Kantelun kohde
Pekka
Seppäsen virheellinen väite Kreikan työttömyydestä Ylen TV1:n Aamu-tv:n
Jälkipörssissä 21.8.2018.
Kantelun perusteet
Talousasiantuntijana
Aamu-tv:n Jälkipörssissä esiintynyt Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja
Pekka Seppänen esitti keskustelussa Kreikan vaikeasta tilanteesta ”faktan” ja väitti, että ”joka viides on työtön”.
Tieto oli jopa suuruusluokaltaan
virheellinen. Faktaväite liioitteli rajusti työttömien osuutta ja johti siksi
pahoin harhaan kaikkia Kreikan tilanteeseen ja työttömyyden tilastointiin perehtymättömiä
katsojia.
Perätön väite Kreikan
tilanteen arvioimisen kannalta tärkeästä ilmiöstä oli tästä syystä olennainen,
oikaisua vaativa asiavirhe (JO 20).
Tuoreimmat Eurostatin ja
Kreikan tilastoviraston julkaisemat työttömyysluvut ovat toukokuulta 2018.
Kreikan tilastoviraston
9.8.2018 julkaiseman tiedotteen kertomat, työikäisiä (15–74 v.) koskevat luvut
olivat tällaiset:
-Työllisiä 3 824 393
-Työttömiä 924 941
-Työvoimaan
kuulumattomia 3 230 629
-Työvoimaan kuuluvia 4 749 334
-Työikäisiä yhteensä 7 979 963
Julkaistut luvut
osoittivat, että työttömien kreikkalaisten osuus työikäisistä kreikkalaisista
oli vain 11,6 prosenttia eikä suinkaan ohjelmassa virheellisesti väitetty viidennes
eli 19,5 prosenttia.
Illansuussa 21.8.
lähetin Ylelle korjauspyynnön. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen vastasi
korjauspyyntöön 26.8. ja väitti Eurostatin tilastoon viitaten, ettei ohjelmassa
ylipäätään ollut oikaistavaa asiavirhettä.
27.8. uudistin
korjauspyynnön. Siinä osoitin, ettei Jokisen viittaamasta Eurostatin tilastosta
käynyt ilmi sellaista tietoa, että joka viides kreikkalainen on työtön.
Kerroin myös Kreikan
tilastoviraston julkaisemat oikeat luvut, jotka osoittivat Aamu-tv:ssä esitetyn
faktaväitteen tiedon suuruusluokaltaan virheelliseksi.
29.8. Ylen vastaava
päätoimittaja Jokinen ilmoitti hylänneensä korjauspyynnön. Kyseessä ei hänen
mukaansa ollut olennainen asiavirhe, joka olisi vaatinut oikaisua.
Molemmat korjauspyyntöni
ja päätoimittaja Jokisen vastaukset korjauspyyntöihin ovat kantelun kuittauksen
perässä.
Jättäessään olennaisen
asiavirheen pyynnöstä huolimatta korjaamatta Yle rikkoi hyvää journalistista
tapaa (JO 20). Siksi JSN:n tulee ottaa kantelu käsittelyyn ja antaa Ylelle
huomautus.
Toinenkin syy kantelun käsittelyyn
JSN:ssä on olemassa, sillä tapauksella on myös periaatteellista journalismin
etiikkaan liittyvää merkitystä.
Päätoimittaja Jokisen
29.8. ratkaisun perusteluihin viitaten on arvioitava, koskeeko yleisölle
välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade Ylen Aamu-tv:n kaltaisia
keskusteluohjelmia, joissa ”vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä,
puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa”.
Kantelun tarkoitus ja luonne
JSN:n
puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin
julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa
on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen
asiavirheen korjaamatta (JO 20).
Jokaisen näistä
karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun
asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on
karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016
päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”
21.12.2016
JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja
perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
”Testaustarkoitus”
on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin
tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.
Testaaminen
itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa
hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä;
testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.
”Testaustarkoitus”
on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on
aina pakostakin ikään kuin testi.
Kun media
jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin
tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä,
pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen
vastaisena.
Jos JSN
aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena,
sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin
ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.
JSN:n
perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi,
että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää
journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.
Tämän kantelun tarkoituksena on
edistää hyvää journalistista tapaa.
Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median
itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Neuvosto
voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän
kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää
journalistista tapaa vai ei.
Koska
kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO
20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä
tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja
antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.
Mutta
siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi
vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös
julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon
siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä
hyvän journalistisen tavan vastaisena.
Jos JSN:n
puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin
”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata
lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai
virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän
ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.
Jättämällä
virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa
siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse,
ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.
Mikäli
JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille
tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin
toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat
saman tien.
Vahingot
itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko
medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.
Helsingissä
30.8.2018
Markku
Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie
1 E 77
00310
Helsinki
040 512
2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
Korjauspyyntö
21. elokuuta
2018 klo 17.53
Markku Lehtola
perätön, korjausta
vaativa tieto Kreikan työttömyydestä (Aamu-tv:n Jälkipörssi 21.8.)
Vastaanottaja:
juha.hietanen@yle.fi
Kopio: aamu-tv@yle.fi,
jouko.jokinen@yle.fi
Hei,
Kreikan tilanteesta
keskulteltaessa Pekka Seppänen lisäsi keskusteluun ”faktana” väitteen, jonka
mukaan ”joka viides on työtön”. Tämä tieto ei pidä alkuunkaan
paikkaansa.
Kreikassa on työikäisiä
(15–74-vuotiaita) työttömiä tällä hetkellä suurin piirtein miljoona. Työikäisen
väestön määrä taas on noin 8 miljoonaa. Näin ollen Kreikassa on työttömänä vain
joka kahdeksas, ei joka viides.
Jotta katsojille ei jää
Kreikan työttömyydestä suuruusluokaltaan väärää käsitystä, olennainen asiavirhe
on syytä korjata viipymättä (JO 20).
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Päätoimittaja Jouko Jokisen ensimmäinen
vastaus
26.
elokuuta 2018 klo 23.16
Vastaus
oikaisupyyntöön
Vastaanottaja:
markku.a.lehtola@gmail.com
Kiitos
palautteesta koskien Ylen Aamu-tv:n Jälkipörssiä 21.8.
Pyydätte
oikaisua kohtaan, jos Pekka Seppänen sanoo, että joka viides kreikkalainen on
työtön. Sama ilmenee kuitenkin esimerkiksi eurostatin tilastosta:
Näillä
perustein lähetyksessä ei ollut oikaistavaa asiavirhettä.
Kunnioittavasti
Jouko
Jokinen
vastaava
päätoimittaja
Ylen
uutis- ja ajankohtaistoiminta
Uudistettu korjauspyyntö
27.
elokuuta 2018 klo 8.52
Re:
Vastaus oikaisupyyntöön
Vastaanottaja:
jouko.jokinen@yle.fi
Kopio:
aamu-tv@yle.fi
Parahin
Jouko Jokinen,
tuosta
Eurostatin tilastosta, johon viittasit, ei suinkaan ilmene se Pekka Seppäsen
aamu-tv:ssä esittämä tieto, että joka viides kreikkalainen on työtön.
Toukokuulta
2018 oleva tuorein Kreikka-luku, 19,5 %, kertoo 15-74-vuotiaiden työttömien
osuuden vain työvoimaan kuuluvista 15–74-vuotiaista kreikkalaisista eli
työllisten ja työttömien yhteenlasketusta määrästä. Tämä kaikki on Eurostatin
tilaston oheistiedoista luettavissa.
Työvoiman
ulkopuolellakin on paljon työikäisiä kreikkalaisia. Toukokuussa työvoiman
ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita kreikkalaisia (inactive) oli vähän yli 3,2
miljoonaa. Heidätkin pitää tietysti ottaa mukaan, kun lasketaan, kuinka iso osa
kreikkalaisista on työttömänä.
Kreikan
tilastoviraston 9.8.2018 julkaiseman tiedotteen mukaan toukokuussa Kreikassa
oli 3 824 393 työllistä, 924 941 työtöntä ja 3 230 629 työvoimaan kuulumatonta.
Työikäisiä kreikkalaisia siis oli yhteensä 7 979 963, ja heistä työttömien
osuus oli noin 11,6 %.
Tosiasiassa
siis vähän harvempi kuin joka kahdeksas kreikkalainen on työtön, ei joka
viides. Oikean ja väärän tiedon välillä on suuruusluokkaero, joten uudistan
korjauspyyntöni. Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).
Tässä
yhteydessä myös viittaan JSN:n 7.3.2018 tekemään langettavaan päätökseen
(6710/SL/17). Sen perusteluissa neuvosto korosti, että ”vaikka tiedotusvälineellä on
oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä
virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta”.
Edellä
esitetyt luvut osoittavat selvästi, että Pekka Seppäsen ”joka viides on työtön”
-ilmaisusta välittyi yleisölle jopa suuruusluokaltaan virheellinen kuva
työttömien kreikkalaisten osuudesta.
Kreikan
tilastoviraston 9.8.2018 tiedotteen pitäisi löytyä tästä osoitteesta: http://www.statistics.gr/en/statistics?p_p_id=documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN&p_p_lifecycle=2&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_cacheability=cacheLevelPage&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=4&p_p_col_pos=1&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_javax.faces.resource=document&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_ln=downloadResources&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_documentID=328704&_documents_WAR_publicationsportlet_INSTANCE_qDQ8fBKKo4lN_locale=en
Tervehdyksin
Markku
Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie
1 E 77
00310
Helsinki
040
512 2661
Päätoimittaja Jouko Jokisen toinen vastaus
29.
elokuuta 2018 klo 23.46
Vastaus
oikaisupyyntöön
Vastaanottaja:
markku.a.lehtola@gmail.com
Hyvä Markku Lehtola
Kiitos jälleen
palautteestanne koskien Ylen Aamu-tv:n Jälkipörssiä 21.8. Kyseessä on
keskusteluohjelma, jossa vieraiden ilmaisut ovat usein ytimekkäämpiä,
puhekielisempiä ja siten epätarkempia kuin uutisissa.
Jälkipörssin
keskustelussa käytetty ilmaisu olisi voinut olla tarkempi, mutta kyseessä ei
ole olennainen asiavirhe, joka vaatisi oikaisua.
Ystävällisesti
Jouko Jokinen
vastaava päätoimittaja
Ylen uutis- ja
ajankohtaistoiminta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti