Faktavahti

Kymen Sanomien päätoimittajan "pelkistys"

24.7. Kymen Sanomien päätoimittaja Päivi Taussi julkaisi Päätoimittajalta-palstallaan kirjoituksen, jossa hän ruoti Kymenlaakson ankeita työttömyyslukuja. "Teollisuudella on roolinsa" -kirjoituksen voi lukea tästä.

Tähän tapaan Taussi kuvasi työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukuja, jotka olivat "kuukausi toisensa perään ankeaa katsottavaa":

"Erityisen kurjilta ne näyttävät Kotkassa, jossa työttömyysaste oli viimeisimmän, toukokuuta koskevan tilaston mukaan 19,2 prosenttia. Joka viides kotkalainen on työtön."

"Joka viides kotkalainen on työtön" -toteamus oli virheellinen. Kotkan 19,2 prosentin työttömyysaste ei nimittäin tarkoittanut sitä, että joka viides kotkalainen oli työtön.

Tosiasiassa vain vähän useampi kuin joka yhdeksäs kotkalainen oli toukokuun lopussa työttömänä, joten Taussin esittämä tieto oli suuruusluokaltaan virheellinen.

Tästä syystä pidin perätöntä tietoa olennaisena asiavirheenä (JO 20) ja lähetin korjauspyynnön lehden päätoimittajalle. Korjauspyyntöä perustelin muun muassa näin:

"ELY-keskuksen tietojen mukaan 15–74-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Kotkassa toukokuussa 4 728. Samanikäisiä kotkalaisia oli viime vuoden lopussa 40 948 (Tilastotietoja Kotkasta), ja toukokuussa lähes yhtä monta.  Näin ollen ”vain” noin joka yhdeksäs kotkalainen oli toukokuussa työtön.

Mainitsemasi 19,2 prosentin osuus tarkoitti työttömien työnhakijoiden osuutta vain työvoimaan kuuluvista kotkalaisista. Tätä läheskään kaikki niistä lukijoista, joille kerroit joka viidennen kotkalaisen olevan työtön, eivät taatusti tienneet."

Taussi vastasi korjauspyyntöön saman tien ja kertoi, ettei tee oikaisua. Hän kuitenkin ilmoitti, että ehkä hän jossain lähiaikojen kirjoituksessa palaa "eksaktiuden problematiikkaan".

31.7. Päivi Taussi sitten palasi eksaktiuden problematiikkaan "Pelkistys auttaa ellei vie harhaan" -kirjoituksessaan. Kirjoituksen voi lukea tästä.

Taussi kertoi lukijoille esittäneensä "joka viides kotkalainen on työtön" -toteamuksen tietoisena siitä, ettei se "kirjaimellisesti" pitänyt paikkaansa.

Päätoimittaja sanoi kuvitelleensa nokkelan lukijan osaavan päätellä, että toteamus 19,2 prosentin työttömyysasteesta ja "joka viides kotkalainen on työtön" -toteamus viittasivat samaan asiaan.

Nokkela lukija tietty kuvittelikin toteamusten viittaavan "samaan asiaan". Mutta ellei hän tuntenut työttömyystilastoinnin käsitteitä, hän tuli johdetuksi harhaan, sillä 19,2 prosentin työttömyysaste ei tarkoittanut sitä, että joka viides kotkalainen oli työtön.

Kiinnostava oli Taussin perustelu sille, miksei hän käyttänyt 24.7. kirjoituksessaan täsmällistä ja oikeaa "joka viides työvoimaan kuuluva kotkalainen on työtön" -ilmaisua.

"Minusta se olisi kuulostanut varsin byrokraattiselta", päätoimittaja perusteli. "Työvoimaan kuuluva" siis olisi kuulostanut "varsin byrokraattiselta", siksi hän päätti ilmaista asian lukijoille virheellisesti.

Perustelu oli lievästi sanoen erikoinen. Eikö "työttömyysaste" sitten ollut virkavaltainen ilmaisu, kun sitä kumminkin sopi käyttää? Miksi "työvoimaan kuuluva" kelpasi 31.7. kirjoitukseen, vaikka ilmaisu oli ihan yhtä virkavaltainen kuin 24.7.?

Kiinnostavaa oli sekin, että Kymen Sanomien päätoimittaja jätti 31.7. kirjoituksessaan kertomatta lehdelle tehdystä korjauspyynnöstä. "Eräs lukija" vain oli "pontevasti moittinut" häntä harhaan johtavasta kirjoittelusta.

Tällaisten journalistien kanssa sitä, herra paratkoon, joutuu peuhaamaan, jos mielii yleisön parhaaksi edistää hyvää journalistista tapaa.