Faktavahti

STT ja Karjalainen oikaisivat virheen, Helsingin Sanomat jätti oikaisematta

Keskiviikkona 27.7. julkaisin postauksen, jossa kerroin, miten Helsingin Sanomat ja  Karjalainen olivat levittäneet lukijoilleen perätöntä tietoa Ruotsin syntyvyydestä. Postauksen voi lukea tästä.

Karjalainen oikaisi virheen lukijoiden oikeuksia arvostavalla ja reilut kiitokset ansaitsevalla tavalla perjantaina 29.7. Korjatun jutun asiallisine oikaisuineen voi lukea tästä.

STT:n toimituskin oli tullut välittäneeksi tiedotusvälineille virheellistä tietoa Ruotsin syntyvyydestä, ja väärää tietoa julkaistiin useissa tiedotusvälineissä.

Kun kiinnitin STT:n toimituksen huomiota välitettyjen tietojen virheellisyyteen, toimitus lupasi selvittää asiaa.

Tarkistettuaan asian maanantaina 1.8. Tilastokeskuksen asiantuntijalta STT välitti saman tien oikaisun väärää tietoa saaneille tiedotusvälineille. STT:n asiallinen oikaisu ansaitsee sekin reilut kiitokset.

STT:n oikaisu on luettavissa Helsingin Sanomia koskevasta kantelustani Julkisen sanan neuvostolle. Lähetin kantelun JSN:lle aiemmin tänä iltana, ja julkaisen kantelun koko tekstin tässä postauksessa.

Kerroin blogissani aiemmin, miten JSN:n puheenjohtaja karsi 30.6. kaikki "Kulissien takana" -raporttini julkitulon eli 23.4. jälkeen tekemäni kantelut koko lailla absurdilla perusteella.

Jotta Hesaria koskeva kantelu saisi nyt osakseen hyvää journalistista tapaa edistävän kohtelun JSN:n itsesääntelymyllyssä, tarkastelin kantelussani sen tarkoitusta ja luonnetta vähän lähemmin.

Kirjoitin mm. näin: "Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti."

Kirjoitin myös Elina Grundströmin mielettömästä "massakantelemisen" ajatuksesta. Jos kanteluja aletaan karsia kulissien takaisessa menettelyssä kantelujen määrän perusteella, seuraukset ovat yleisön kannalta keljuja.

Mitä useammin tiedotusvälineet jättävät pahatkin asiavirheet korjaamatta, sitä varmemmin JSN:n puheenjohtaja pitää kulissien takaisella kähminnällään huolen siitä, ettei yleisö ikinä saa tietää julkaistuista virheistä.

Käy siis niin, että mitä härskimmin ja hanakammin tiedotusvälineet rikkovat hyvää journalistista tapaa, sitä varmemmin ne välttyvät kaikilta hyvän journalistisen tavan rikkomisen seurauksilta.

Näinkö median itsesääntelyn on ajateltu meillä toimivan? Jos on, niin itsesääntelyn pyörittäjien moraalitaju on täysin kadoksissa. Sääliksi käy yleisöä, jolle näyttää jäävän vain lypsylehmän osa.

-----------------------------

Julkisen sanan neuvosto

Eteläranta 10

00130 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Helsingin Sanomien nettilehdessä 27.7.2016 julkaistu pääkirjoitus ”Lapsia syntyi Suomessa alkuvuonna ennätysvähän”. Pääkirjoituksen osoite netissä on http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1469504420080 (tarkistettu 3.8.).

Kantelun perusteet

HS:n pääkirjoituksessa todettiin, että tammi-kesäkuussa 2016 Suomessa syntyi erityisen vähän lapsia. Sen jälkeen väitettiin: ”Syntyvyys on ollut Suomessa laskusuunnassa jo vuosia toisin kuin Ruotsissa, jossa sekä ulkomaalaistaustaiset että ruotsalaiset naiset synnyttävät eurooppalaisittain paljon.”

Ruotsin syntyvyyttä koskeva väite oli perätön. Ruotsissakin syntyvyys on nimittäin laskenut jo viitisen vuotta; vuosi 2010 on ollut 2000-luvun syntyvyyden huippuvuosi Suomessa ja Ruotsissa. 

Syntyvyyttä mitataan yleisen syntyvyysluvun (crude birth rate) ja kokonaishedelmällisyysluvun (total fertility rate) avulla. Useimmin käytetään kokonaishedelmällisyyslukuja silloin, kun halutaan verrata syntyvyyttä eri maiden tai eri vuosien välillä.

Tilastokeskuksen mukaan ”yleisellä syntyvyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden”. Kyseessä siis on koko väestön määrään suhteutettu luku.

Kokonaishedelmällisyysluku taas saadaan, kun lasketaan yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Tilastokeskuksen mukaan luku tarkoittaa näin ”laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä”.

Ruotsin tilastoviraston (SCB) tietojen mukaan yleisellä syntyvyysluvulla mitattu syntyvyys laski Ruotsissa vuosina 2010–2015 lukemasta 12,3 lukemaan 11,7 eli noin 4,8 prosenttia.

Kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten syntyvyys laski Ruotsissa vuoden 2010 lukemasta 1,98 vuoden 2015 lukemaan 1,85 eli noin 6,6 prosenttia. SCB:n syntyvyyslukujen nettiosoite löytyy kantelun perään kopioidusta korjauspyynnöstä.

HS:n perätön tieto johti lukijoita harhaan yhteiskunnallisesti todella tärkeässä asiassa ja oli siksi Journalistin ohjeiden 20. kohdan tarkoittama olennainen, korjausta vaativa virhe.

Korjauspyynnön saatuaan HS:n pääkirjoitustoimituksen vt. vetäjä Teija Sutinen ilmoitti 28.7., ettei nähnyt aihetta oikaisuun, eikä lehti oikaisua myöskään julkaissut. Jättämällä korjaamatta olennaisen virheen Helsingin Sanomat mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa.

Tässä yhteydessä on aiheellista todeta, että STT, joka oli välittänyt Ruotsin syntyvyydestä HS:n tavoin virheellistä tietoa, julkaisi 1.8. asiallisen ja lukijoiden oikeuksia arvostavan oikaisun:

”Oikaisu STT:n keskiviikkona 27. heinäkuuta julkaistuun juttuun perhepolitiikasta ja lastenhankinnasta otsikolla ”Vanhoillinen perhepolitiikka ei ole kannustanut lastentekoon”. Jutussa oli virheellisesti käytetty termiä syntyvyys, vaikka siinä tarkoitettiin syntyneiden lasten määrää.

Jutussa kirjoitettiin, että Suomen alkuvuoden syntyvyys oli ennätyksellisen alhaalla, kun tarkoitus oli kertoa syntyneiden lasten määrän olleen ennätyksellisen alhaalla.

Syntyvyys tarkoittaa vuoden aikana syntyneiden lasten lukumäärän keskiarvoa tuhatta asukasta kohden.”

Kantelun tarkoitus ja luonne

30.6.2016 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström karsi kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon (23.4.2016) jälkeen tekemäni kantelut. Karsittuja kanteluja oli 17, ja niissä oli kyse olennaisena pitämäni asiavirheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Jokaisen karsintapäätöksen JSN:n puheenjohtaja teki tulkitsematta lainkaan hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän karsi kunkin erillisen kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

Puheenjohtajan karsintaratkaisut olivat perusteluineen kovin erikoisia eivätkä voineet millään tavalla edistää hyvää journalistista tapaa.

Jotta tämä kantelu saisi osakseen hyvää journalistista tapaa edistävän kohtelun median itsesääntelyssä, kantelun tarkoitusta ja luonnetta on syytä tarkastella vähän lähemmin.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että neuvoston tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.  

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta mielestäni olennaisen virheen (JO 20), se rikkoi hyvää journalistista tapaa. Tästä syystä kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Tekemällä tästä kantelusta JSN:n kotisivuilla julkaistavan langettavan päätöksen neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Kaikille tätä kantelua lukeville on uskoakseni päivänselvää, että kyse on yhdestä yksittäisestä kantelusta eikä mistään ”massakantelemisesta”.

Jos JSN:n puheenjohtaja alkaa karsia kanteluja niiden lukumäärän perusteella, se synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin asetelman asiavirheiden korjaamista ajatellen.

Jättämällä asiavirheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voisivat vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki tiedotusvälineiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei. Näinkö median aito itsesääntely uskoo tukevansa hyvää journalistista tapaa?

Helsingissä 3.8.2016

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

27. heinäkuuta 2016 14.21

Markku Lehtola

Vastaanottaja: kaius.niemi@hs.fi

Kopio: matti.kalliokoski@hs.fi, hs.paakirjoitus@hs.fi

”Lapsia syntyi Suomessa alkuvuonna ennätysvähän” -pääkirjoituksen (HS:n nettilehti 27.7.) virhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

pääkirjoituksessa esitettiin väite, jonka mukaan "syntyvyys on ollut Suomessa laskusuunnassa jo vuosia toisin kuin Ruotsissa”. Ruotsin syntyvyyttä koskeva väite oli perätön, sillä Ruotsissakin syntyvyys on ollut laskusuunnassa jo vuosia.

Ruotsin tilastoviraston (SCB) tietojen mukaan vuonna 2010 yleinen syntyvyysluku oli 12,3, mutta vuonna 2015 enää 11,7. Toinen syntyvyyttä kuvaava mittari, kokonaishedelmällisyys, oli vuonna 2010 Ruotsissa 1,98, mutta vuonna 2015 enää 1,85.

Edellä mainitut syntyvyyttä kuvaavat SCB:n tilastoluvut löytyvät osoitteesta http://www.scb.se/en_/finding-statistics/statistics-by-subject-area/population/population-composition/population-statistics/aktuell-pong/25795/yearly-statistics--the-whole-country/26040/.

Ruotsin syntyvyyttä koskeva virheellinen tieto oli käsitykseni mukaan olennainen virhe (JO 20), joten se on syytä korjata HS:n lukijoiden iloksi viipymättä. 

Oikaisu on erityisen tärkeä senkin vuoksi, että HS:ssa 26.7. julkaistu Elina Kervisen juttu synnytti lukijoille vallan virheellisen mielikuvan syntyvyyden kehityksestä Ruotsissa.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com