"Tutkittu" tieto liikkumattomuuden jättikustannuksista elää ja voi hyvin
Urheiluministeri Sampo Terho (sin.) vastaanotti 6.9.2018 UKK-instituutin asiantuntijoiden raportin "Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto". Raportin voi lukea tästä.
Sokeeraavilla tuloksillaan raportti patistaa sohvaperunoita sankoin joukoin liikkeelle ja on näin totta kai kaikin puolin hyvällä asialla.
Aikuiset olivat vuorokaudesta valveilla vajaat 15 tuntia. Enimmän osan tästä, keskimäärin 8 tuntia 40 minuuttia ajasta sohvaperunat kehtasivat vain istua jököttää tai vain löhötä makuuasennossa.
Aikuisten liikkumisesta enin osa, reilut 3 tuntia, oli sitä paitsi teholtaan vallan kevyttä. Reipasta liikettä oli keskimäärin vain 42 minuuttia ja rasittavaa liikuntaa säälittävästi muutama minuutti.
Raportin johdannossa UKK-instituutin ekspertit korostavat, kuinka julmettuja yhteiskunnallisia kustannuksia sohvaperunoiden paikallaan kököttämisestä aiheutuu:
"Liikkumattomuuden vuosittaisten yhteiskunnallisten kustannusten on laskettu olevan 3,2–7,5 miljardin euron tasolla."
"Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa mm. terveydenhuollon kustannuksia, tuottavuuskustannuksia, tuloverojen menetyksiä, ikääntyvien koti- ja laitoshoidon kustannuksia, työttömyysturvaetuuksien sekä syrjäytymisen kustannuksia."
 |
| urheiluministeri Sampo Terho (sin.) kuva: Edusksunta |
"Tuoreen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa julkaistun Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset ovat mittavat, 3,2–7,5 miljardia euroa."
Nämä asiantuntijoiden ja ministerin tekstit osoittanevat, että "tutkittu" tieto liikkumattomuuden valtavista vuosittaisista kustannuksista elää ja voi hyvin.
Sanan "tutkittu" olen varustanut lainausmerkein osoittamaan ironista asennetta ja kriittistä suhtautumista liikkumattomuuden väitettyihin jättimäisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
Kirjoittelin asiasta pitkähkön postauksen Faktavahti-blogiin 10.4.2018, kun ministerin kertoma raportti oli julkaistu ja kun media oli uutisoinut kritiikittä raportin laskelmista; ne eivät sietäneet päivänvaloa.
Postauksen voi lukea tästä. On kiinnostavaa nähdä, kuinka hyvin väitetty 3,2–7,5 miljardin euron vuosittainen liikkumattomuuden hintalappu tällä kertaa voi mediassa.
Lisäys 9.9.2018:
3,2–7,5 miljardin vuotuisilla kustannuksilla maustettu "liikuntapoliittinen aamupuuro"
Perjantaina 7. syyskuuta 2018 Pikkuparlamentin auditoriossa Helsingissä oli liikettä. Auditoriossa keitettiin "liikuntapoliittista aamupuuroa" eduskunnan urheilukerhon ja Suomen Olympiakomitean järjestämässä tapaamisessa.
Tuhdisti maustettu liikuntapoliittinen aamupuuro maistui hyvin ainakin uutistoimisto SPT:n Sebastian Backmanille. Muun muassa näin hän kuvasi aamupuuron aineksia Hbl:ssä 9.9.2018:
Miljardien kustannuksin maustettua aamupuuroa ei tarjoiltu sohvaperunoille monissa medioissa, ja uutisointi 6.9. julkaistusta UKK-instituutin raportista jäi sekin koko lailla vaatimattomaksi.
Lännen Median Virpi Niemistön juttu 3,2–7,5 miljardin euron vuotuisesta hintalapusta julkaistiin sentään muutamissa lehdissä, esimerkiksi Turun Sanomissa, Satakunnan Kansassa ja Kalevassa.
Valtio menettää vuosittain miljardien eurojen verot?
Aiemmin mainitussa 10.4.2018 postauksessa ruodin vain UKK-instituutin selvityksen väitettä liikkumattomuudesta seuraavien ennenaikaisten kuolemien aiheuttamista 3,1 miljardin euron vuosittaisista "tuottavuuden menetyksistä".
SPT:n toimittaja tarjoili nyt Hbl:n lukijoille varauksettomana faktana tietoa, jonka mukaan valtio menettää vuosittain miljardien eurojen verotulot liikkumattomuuden takia.
Millaisesta faktasta tässä oikein on kyse? Vastaus löytyy UKK-instituutin 5.4.2018 julkaiseman raportin sivulta 40.
UKK-instituutin tutkijat olivat laskeneet, että 15-vuotiaana vain vähän liikkunut maksaa 35-vuotiaana tuloveroja vuodessa keskimäärin 2 800 euroa vähemmän kuin muut. 15-vuotiaana vain vähän liikkuneita noista 35-vuotiaista oli 40 prosenttia.
Mikäli tuo nuoruuden liikunta-aktiivisuuden yhteys tuloveroihin on "edustava myös väestötasolla työntekijän iästä riippumatta", vuonna 2017 noin miljoona työllistä oli 15-vuotiaana liikkunut vähän.
"Väestötasolla tämä tarkoittaisi siis enimmillään noin 2,8 miljardin euron vuotuista menetystä tuloverojen osalta", tutkijat totesivat.
"Maltillisemman" arvion mukaan ero vain vähän liikkuvien ja paljon liikkuvien vuosittaisissa tuloveroissa olisi ainoastaan puolet tuosta 2,8 miljardista eli 1,4 miljardia euroa.
Kiinnostavasti tutkijat esittivät vielä kaksi tätäkin "maltillisempaa" arviota. Maltillisin oli arvio, jossa ero vähän ja paljon liikkuvien vuotuisissa tuloveroissa oli ainoastaan 350 miljoonaa euroa.
Jos vuotuiset tuloverojen menetykset liikkumattomuudesta voivat vaihdella 350 miljoonasta 2,8 miljardiin euroon, arviot haiskahtavat lievästi sanoen hatusta vetäistyiltä.
Miksi UKK-instituutin tutkijat myyvät julkisuuteen 1,4–2,8 miljardin tuloverojen menetyksiä, jos menetykset voivatkin olla vain 350 miljoonaa euroa?
Tässä yhteydessä on vielä syytä panna merkille SPT:n toimittajalle sattunut väärinkäsitys. Hän kirjoitti valtion kärsimistä useiden miljardien eurojen veromenetyksistä, mikä oli väärinkäsitys.
Jos hän olisi lukenut sivun 40 alaviitteen 1, hän olisi saanut tietää, että UKK:n raportissa "verot sisältävät sekä valtion tuloveron osuuden ansiotuloista että kunnallisverot".
Väärinkäsityksen mitoista kertoo se tosiasia, että valtion ansiotuloverojen kertymä on raportissa tarkoitetuista tuloveroista vain reilusti alle neljäsosa.
Esimerkiksi toissa vuonna valtio keräsi ansiotulojen veroina VM:n tietojen mukaan vain alle 6 miljardia euroa. Kunnallisveron kertymä oli vuonna 2016 suurin piirtein 19 miljardia euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti