Yle ja Kansan Uutiset jättivät oikaisematta perättömät väitteensä pätkätyöläisten asemasta
Lauantaina 9. kesäkuuta 2018 kerroin Faktavahti-blogissa siitä, miten sekä tutkijat että toimittajat olivat kompuroineet raportoidessaan yli 6 000 vastaajan kyselytutkimuksesta.
Kyseessä oli 6.6. julkaistu Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimus "Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä".
9.6. postauksen voi lukea tästä. Kulttuurirahaston ja e2:n sivuilla julkaistut tiedotteet voi lukea tästä ja tästä. Tiedotteiden yhteydestä löytyvät edelleen linkit itse tutkimusraporttiin.
Jo tuossa 9.6. postauksessa kerroin, miten esimerkillisellä tavalla Hbl:n Jenny Bäck piti huolta siitä, että hänen jutussaan ollut virheellinen tieto pätkätyöläisten asemasta tuli oikaistuksi.
11.6. lisäsin tuohon postaukseen tiedon siitä, miten Suomenmaan Santeri Lampi korjauspyynnön saatuaan oikaisi juttunsa vastaavan asiavirheen. Hänkin toimi lukijoiden oikeuksia kunnioittavalla tavalla.
Eilen eli 15.6. lisäsin 9.6. postaukseen vielä tiedon siitä, miten tutkimusraportin ja siitä kertovien tiedotteiden virheelliset tekstit oli korjattu e2:n ja Kulttuurirahaston sivuilla.
Kiitokset tästä tutkijoille. Kannattaa huomata, että yllä olevista linkeistä avautuvat tiedotteet ovat korjatussa asussaan. Korjattuina ovat myös tutkimusraportin alun perin virheelliset tekstit.
Kantelut Julkisen sanan neuvostolle
Verovaroin rahoitettu julkisen palvelun Yle ja Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset eivät valitettavasti piitanneet lukijoidensa oikeudesta saada oikeaa tietoa.
Yle jätti korjaamatta Harri Palmolahden 6.6. jutussa olleen perättömän tiedon pätkätyöläisten asemasta.
Kansan Uutiset jätti oikaisematta UP-uutispalvelun Birgitta Suorsan 7.6. jutussa olleen vastaavan asiavirheen.
Koska korjaamatta jätetyt perättömät väitteet olivat ilmiselvästi olennaisia asiavirheitä, lähetin 15.6. JSN:lle kantelut virheiden korjaamatta jättämisestä. Kantelut voi lukea postauksen lopusta.
–––––––––––––––––––
Julkisen
sanan neuvosto
Fredrikinkatu
25 A 8
00120
Helsinki
Kantelu hyvän journalistisen tavan
rikkomisesta
Kantelun kohde
Ylen
uutisten Harri Palmolahden juttu ”Maata riivaa
riitely ja vastakkainasettelu – kansalaiset katsovat Suomen nykymenoa huolissaan”
(Ylen uutisten nettisivut 6.6.2018). Jutun osoite netissä on https://yle.fi/uutiset/3-10237495
(tarkistettu 15.6.2018).
Kantelun perusteet
Harri Palmolahti
raportoi jutussaan 6.6. julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja
e2:n kyselytutkimuksesta Samat huolet,
eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä.
Kyselyn
tuloksista hän esitti väitteen: ”Pätkätyöläisten
asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.”
Väite oli perätön.
Tutkimusraportin liitteenä julkaistusta kyselylomakkeesta kävi ilmi, että
vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri
väestöryhmien asemaa.
Raportin kuviossa 6 (s.
24) esitettiin vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin
liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.
Tähän kysymykseen
annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat
pätkätyöläisten aseman liian heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat
työttömien aseman liian heikoksi.
Palmolahden esittämä perätön
väite perustui kaiketi siihen, että tutkijat olivat sekä raportissaan että
siitä kertovassa tiedotteessaan tulkinneet edellä siteerattuun kysymykseen
annettuja vastauksia virheellisesti.
11.6. Ylen uutisille
osoitetussa korjauspyynnössä (kantelun lopussa) kerroin tutkijoille sattuneesta
”lipsahduksesta”.
Yle ei
reagoinut korjauspyyntöön eikä korjannut Harri Palmolahden jutun olennaista
asiavirhettä. Jättämällä olennaisen virheen korjaamatta Yle rikkoi hyvää
journalistista tapaa (JO 20).
Todettakoon
vielä, että ajatuspaja e2:n tutkijat ovat tehneet asianmukaiset virheiden
korjaukset sekä tutkimusraporttiin että siitä kertovaan tiedotteeseen.
Kantelun tarkoitus ja luonne
JSN:n
puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin
julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa
on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen
asiavirheen korjaamatta (JO 20).
Jokaisen näistä
karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun
asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut
kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin
asti karsintaperuste oli tällainen:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”
21.12.2016
JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja
perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
”Testaustarkoitus”
on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin
tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.
Testaaminen
itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa
hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä;
testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.
”Testaustarkoitus”
on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on
aina pakostakin ikään kuin testi.
Kun media
jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin
tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä,
pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen
vastaisena.
Jos JSN
aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena,
sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin
ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.
JSN:n
perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi,
että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää
journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.
Tämän kantelun tarkoituksena on
edistää hyvää journalistista tapaa.
Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median
itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Neuvosto
voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän
kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää
journalistista tapaa vai ei.
Koska
kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO
20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä
tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja
antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.
Mutta
siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi
vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös
julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon
siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän
journalistisen tavan vastaisena.
Jos JSN:n
puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin
”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata
lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai
virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän
ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.
Jättämällä
virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa
siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse,
ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.
Mikäli
JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille
tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin
toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat
saman tien.
Vahingot
itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko
medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.
Helsingissä
15.6.2018
Markku
Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie
1 E 77
00310
Helsinki
040 512
2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
Korjauspyyntö
11. kesäkuuta
2018 klo 6.35
Markku Lehtola
”Maata
riivaa riitely ja vastakkainasettelu…” -jutun (Ylen uutisten nettisivut 6.6.) asiavirhettä
koskeva korjauspyyntö
Vastaanottaja:
yle.uutiset@yle.fi
Kopio: jouko.jokinen@yle.fi,
harri.palmolahti@yle.fi
Hei,
Harri Palmolahti
kirjoitti kiinnostavassa jutussaan kansalaisten vastauksista, kun heiltä oli Kulttuurirahaston
ja ajatuspaja e2:n kyselyssä kysytty, ketkä Suomessa ovat liian heikossa tai
jokseenkin liian heikossa asemassa:
”Vastausten kärki on: pienituloiset (85 %), pätkätyöläiset (84 %),
vanhukset (80 %) sekä työttömät (73 %). Pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa
heikompana kuin työttömien.”
Tieto siitä, että
kyselyn mukaan pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien,
oli virheellinen. Se oli olennainen virhe, joka on syytä korjata viipymättä (JO
20).
Tutkimusraportin liitteenä
julkaistu kyselylomake osoittaa, että missään kysymyksessä vastaajia ei
pyydetty vertailemaan eri väestöryhmien asemaa. Tästä syystä kysely ei voinut
tuottaa tulosta, jonka mukaan pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana
kuin työttömien.
Tutkimuksen ja siitä
kertovan tiedotteen teksteissä kyllä esitetään väite, että ”pätkätyöntekijöiden
asema koetaan heikommaksi kuin työttömien”, mutta väitteessä on kyse vain
tutkijoiden lipsahduksesta.
Otettuani asiasta
yhteyttä tutkimuksen tekijöihin tutkija Ville Pitkänen harmitteli 6.6.
sähköpostissaan, että ”onpa harmillista, että tällainen oli lipsahtanut ihan
jopa otsikkotasolle”.
Vastaukset sivulla 24
julkaistuun kysymykseen (kuvio 6) osoittivat Ylen jutun tietoa ajatellen vain
sen, että niitä, jotka kokivat pätkätyöläisten aseman heikoksi oli enemmän kuin
niitä, jotka kokivat työttömien aseman heikoksi.
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Julkisen
sanan neuvosto
Fredrikinkatu
25 A 8
00120
Helsinki
Kantelu hyvän journalistisen tavan
rikkomisesta
Kantelun kohde
UP-uutispalvelun
Birgitta Suorsan uutisjuttu ”Kysely:
Pätkätyöläisten asema heikoin – jopa työttömät pitävät itseään onnekkaampina”
(Kansan Uutisten nettilehti 7.6.2018). Kirjoituksen osoite netissä on https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3909775-kysely-patkatyolaisten-asema-heikoin-jopa-tyottomat-pitavat-itseaan-onnekkaampina
(tarkistettu 15.6.2018).
Kantelun perusteet
Birgitta
Suorsa raportoi jutussaan 6.6. julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja
ajatuspaja e2:n kyselytutkimuksesta Samat
huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä.
Kyselyn
tuloksista hän väitti muun muassa, että ”jopa
työttömät pitävät pätkätyöläisten tilannetta työmarkkinoilla heikompana kuin
omaansa”.
Edelleen Suorsa
väitti tutkimuksen osoittavan suomalaisista, että ”kolme neljästä pitää työttömien asemaa toiseksi heikoimpana”.
Uutisjutun kuvatekstissä
hän esitti vielä väitteen: ”Pätkätyöläisten
katsotaan olevan työttömiäkin huonommassa asemassa.”
Väitteet olivat
perättömiä. Tutkimusraportin liitteenä julkaistusta kyselylomakkeesta kävi
ilmi, että vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan toisiinsa eri
väestöryhmien asemaa.
Raportin kuviossa 6 (s.
24) esitettiin vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi Suomessa nykyisin
liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä asemassa?”.
Tähän kysymykseen
annetut vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat
pätkätyöläisten aseman liian heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat
työttömien aseman liian heikoksi.
Suorsan esittämät
perättömät väitteet perustuivat kaiketi siihen, että tutkijat olivat sekä
raportissaan että siitä kertovassa tiedotteessaan tulkinneet edellä
siteerattuun kysymykseen annettuja vastauksia virheellisesti.
7.6. KU:n toimitukselle
lähettämässäni korjauspyynnössä (tiedoksi Suorsalle) kerroin tutkijoiden olevan
yhteydenottoni jälkeen tietoisia virheestään. Korjauspyyntö on kantelun
lopussa.
KU:n
toimitus ei reagoinut korjauspyyntöön eikä korjannut Birgitta Suorsan
uutisjutun olennaisia asiavirheitä. Jättämällä olennaiset virheet korjaamatta
Kansan Uutiset rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO 20).
Mainittakoon
vielä, että ajatuspaja e2:n tutkijat ovat tehneet asianmukaiset virheiden
korjaukset sekä tutkimusraporttiin että siitä kertovaan tiedotteeseen.
Kantelun tarkoitus ja luonne
JSN:n
puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin
julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa
on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen
asiavirheen korjaamatta (JO 20).
Jokaisen näistä
karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun
asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on
karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016
päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”
21.12.2016
JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja
perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
”Testaustarkoitus”
on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin
tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.
Testaaminen
itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa
hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä;
testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.
”Testaustarkoitus”
on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on
aina pakostakin ikään kuin testi.
Kun media
jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin
tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä,
pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen
vastaisena.
Jos JSN
aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena,
sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin
ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.
JSN:n
perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi,
että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää
journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.
Tämän kantelun tarkoituksena on
edistää hyvää journalistista tapaa.
Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median
itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Neuvosto
voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän
kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää
journalistista tapaa vai ei.
Koska
kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO
20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä
tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja
antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.
Mutta
siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi
vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös
julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon
siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä
hyvän journalistisen tavan vastaisena.
Jos JSN:n
puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin
”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata
lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai
virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän
ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.
Jättämällä
virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa
siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse,
ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.
Mikäli
JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille
tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin
toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman
tien.
Vahingot
itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko
medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.
Helsingissä
15.6.2018
Markku
Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie
1 E 77
00310 Helsinki
040 512
2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
Korjauspyyntö
7. kesäkuuta
2018 klo 11.15
Markku Lehtola
”Kysely: pätkätyöläisten
asema heikoin…” -jutun (KU:n nettisivut 7.6.) asiavirhettä koskeva
korjauspyyntö
Vastaanottaja:
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
Kopio: ku@kansanuutiset.fi,
birgitta.suorsa@up.fi, up@up.fi
Hei,
UP:n Birgitta Suorsa
väittää jutussaan Suomen Kulttuurirahaston ja Ajatuspaja e2:n kyselystä,
että ”jopa työttömät pitävät pätkätyöläisten tilannetta työmarkkinoilla
heikompana kuin omaansa”.
Edelleen hän väittää
kyselyn osoittavan suomalaisista, että ”kolme neljästä pitää työttömien
asemaa toiseksi heikompana”.
Nämä väitteet ovat
vallan perättömiä, sillä vastaajia ei kyselyssä pyydetty lainkaan vertailemaan
toisiinsa eri väestöryhmien asemaa.
Tutkimusraportin
kuviossa 6 (s. 24) on esitetty vastaukset kysymykseen: ”Ketkä ovat mielestäsi
Suomessa nykyisin liian heikossa asemassa ja ketkä ovat liian hyvässä
asemassa?”.
Kysymyksiin annetut
vastaukset osoittivat vain sen, että niitä vastaajia, jotka kokivat
pätkätyöläisten aseman heikoksi, oli enemmän kuin niitä, jotka kokivat
työttömien aseman heikoksi.
Tutkijat ovat sekä
tutkimusraportissa että tiedotteessa tulkinneet edellä mainittuun kysymykseen
annettuja vastauksia virheellisesti, mistä he yhteydenottoni jälkeen ovat hyvin
tietoisia.
UK:n Birgitta Suorsan
edellä mainitut väitteet ovat olennaisia asiavirheitä, joten ne on syytä
korjata viipymättä (JO 20).
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti