Faktavahti

Milloin median toiminta osoittaa piittaamattomuutta?

4.11.2013 Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys päätti syyskokouksessaan muuttaa JSN:n perussopimusta, niin että itsesääntelyä harjoittava elin sai järeämmän aseen tulkita Journalistin ohjeita.

JSN sai vuoden 2014 alusta "mahdollisuuden ojentaa vakavalla huomautuksella tiedotusvälinettä törkeästä rikkomuksesta tai piittaamattomasta toiminnasta", neuvoston sivuilla uutisoitiin.

Muutoksen jälkeen Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen 4 § kuului näin:

"Jos rikkomus on törkeä tai joukkoviestimen toiminta muutoin osoittaa piittaamattomuutta, voi neuvosto antaa langettavan päätöksen, joka sisältää vakavan huomautuksen."

Kannatusyhdistystä silloin johtanut Journalistiliiton Arto Nieminen vakuutti muutoksen vahvistavan median uskottavuutta:

"Itsesääntelyn ytimenä ei ole sisäpiiri, vaan journalistin ohjeisiin sitoutuneet taustayhteisöt ovat halunneet vahvistaa eettisesti kestävää journalismia."

Kerron nyt surullisesta tapahtumasarjasta, joka houkuttaa kysymään, milloin median toiminta osoittaa JSN:n perussopimuksessa tarkoitettua piittaamattomuutta.

1.
11.11.2000 Iltalehti julkaisee Aarno "Loka" Laitisen pakinatyylisen kirjoituksen "Ilmiantajien paratiisi". Kirjoitus sisältää valheellisen tiedon verotarkastaja Tenho Tikkasen syyllistymisestä rikokseen. Tikkanen ei ollut syyllistynyt mihinkään rikokseen.

2.
29.3.2001 Julkisen sanan neuvosto tekee langettavan päätöksen (2986/SL/01) ja antaa Iltalehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Julkaistuun kirjoitukseen oli sisältynyt "henkilökohtaisesti loukkaavia ilmaisuja". Verotarkastajan toiminnasta ja tarkoitusperistä oli myös esitetty Iltalehdessä pitkälle meneviä väitteitä, joille lehti ei ollut esittänyt riittäviä perusteita.

3.
16.8.2006 Korkein oikeus tuomitsee (2006:62) Laitisen kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen eli maksamaan sakkoa yhteensä 1 050 euroa.

Lisäksi KKO velvoittaa hänet ja Iltalehteä kustantavan Kustannusosakeyhtiö Iltalehden suorittamaan verotarkastaja Tikkaselle yhteisvastuullisesti korvausta tämän kärsimyksestä. Korvaus on 3 500 euroa käräjäoikeuden tuomitsemine korkoineen.

4.
21.1.2017 samainen Iltalehti julkaisee lehtiyhtiön kanssa korvausvelvolliseksi tuomitun Laitisen kirjoituksen "Naistuomarien oikeus". Kirjoituksessaan "Loka" esittää oikeusjutusta perättömiä tietoja ja valehtelee, että korkeimmassa oikeudessa korvaukset "kaatuivat kokonaan".

Häikäilemättömän valheensa "Loka" kehystää teksteillä, joissa uskotellaan Iltalehden lukijoille, että hän voitti jutun ja että hänet vapautettiin kunnianloukkausta koskevasta syytteestä.

5.
21.1.2017 lähetän Iltalehden toimitukselle olennaista asiavirhettä koskevan korjauspyynnön.

Korjauksen tarvetta korostaa mielestäni se, että "Iltalehti on hyvän journalistisen tavan vastaisesti levittänyt perätöntä tietoa tapauksesta, jossa lehteä julkaisevalle yhtiölle itselleen oli lainvoimaisella tuomiolla määrätty yhteisvastuullinen vahingonkorvausvelvollisuus kolumnistinsa kanssa".

Iltalehti ei millään tavoin reagoi korjauspyyntöön ja päättää jättää lehtiyhtiötään koskevan perättömän tiedon eli olennaisen asiavirheen korjaamatta.

6.
5.2.2017 teen Julkisen sanan neuvostolle kantelun olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Vetoan neuvostoon: "JSN:n tulee tehdä tästä kantelustani langettava päätös, joka sisältää vakavan huomautuksen Iltalehdelle, koska lehden menettely ilmiselvästi osoittaa neuvoston perussopimuksen 4 §:n mainitsemaa piittaamattomuutta."

Koko kantelun ja siitä kertovan Faktavahti-blogin aiemman postauksen saat luettavaksesi tästä.

7.
17.3.2017 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päättää, ettei kantelua oteta neuvoston käsittelyyn, eli hän karsii kantelun. Kantelun aiheellisuutta Grundström ei tutki, vaan karsii kantelun pelkällä "teknisellä" perusteella.

Karsintapäätöksen (112. 6472/SL/17) koko perustelu kuuluu näin: "Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa."

Grundströmin päätös varmistaa käytännössä sen, että Iltalehden lukijoille jää väärä käsitys KKO:n tuomiosta. Lukijat eivät saa koskaan tietää tulleensa huijatuiksi.

Päätös osoittaa myös sen, ettei hyvää journalistista tapaa tulkitsevan JSN:n puheenjohtaja piittaa. Hän ei piittaa siitä, että Iltalehti kolumnistinsa tekstein valehtelee lehtiyhtiön aiemmin samassa asiassa saamasta ylimmän oikeusasteen tuomiosta.

"Itsesääntelyn ytimenä ei ole sisäpiiri, vaan journalistin ohjeisiin sitoutuneet taustayhteisöt ovat halunneet vahvistaa eettisesti kestävää journalismia."