Postauksen otsikko on suora lainaus 27.3.2017 Helsingin Sanomista. Opiskelija ja äiti Kuopiosta purki sydäntään HS:n mielipidesivuilla ja uusinsi näin saman lehden aiemmin korjaamatta jättämää pötypuhetta.
Helsingin Sanomat oli 26.12.2016 nettilehdessään väittänyt – vuonna 2016 syntyneiden vauvojen vähäistä määrää kauhistellessaan –, että "viimeksi syntyvyys oli yhtä niukkaa 1800-luvun nälkävuosina".
Kerroin 8.3.2017 postauksessa, miten HS jätti absurdin väitteensä syntyvyydestä korjaamatta. Kerroin myös, miten JSN:n puheenjohtaja varmisti, etteivät Hesarin pahaa aavistamattomat lukijat saaneet tietää tulleensa huiputetuiksi. JSN:lle tekemäni kantelun julkaisin jo 3.2.2017.
"Journalistille merkityksellisyys syntyy muun muassa siitä, että on mukana turvaamassa suomalaisen yhteiskunnan faktapohjaisuutta." (päätoimittaja Kaius Niemi, HS 26.3.2017)
Havainnollistan vielä tässä Tilastokeskuksen sivuilta tehdyn häikäilemättömän kuvakaappauksen avulla sitä, kuinka pahasti poskellaan on väite, että syntyvyys on 1800-luvun nälkävuosien tasolla.
Tämä syntyvyyden mittaamista opastavan Tilastokoulun kuvio osoittaa, että 1800-luvun lopun suurten nälkävuosien aikaan syntyvyys oli alimmillaan noin 25 promillea. Vuonna 2015 yleinen syntyvyysluku oli 10,1 promillea ja viime vuoden luku kaiketi vielä vähän pienempi.
Nälkävuosien syntyvyys siis oli reilusti yli kaksi kertaa korkeammalla tasolla, kun syntyvyyttä mitataan yleisen syntyvyysluvun avulla.
Useimmiten syntyvyyttä mitataan tiettävästi kokonaishedelmällisyysluvun avulla. Myös alla oleva Findikaattorin kuvio kertoo siitä, kuinka paljon nykyistä korkeammalla tasolla syntyvyys oli 1860-luvun lopun suurten nälkävuosien aikaan.
Vuonna 1866 kokonaishedelmällisyys (lasta/nainen) oli 4,46 ja seuraavana vuonna 4,47. Vuonna 1868 luku oli 3,40 eli nälkävuosien alimmalla tasolla. Vuoden 1869 luku oli oli jälleen noin 4,5, tarkasti ottaen 4,52.
Kun vuoden 2015 kokonaishedelmällisyys oli 1,65, nälkävuosien syntyvyys oli tälläkin mittarilla mitattuna yli kaksinkertaista nykyiseen verrattuna.
Kiinnostavinta Findikaattorin kuviossa muuten on se, että 1970-luvun alusta viime vuosiin asti syntyvyys on pysynyt käytännössä muuttumattomana.
Vuonna 1973 kokonaishedelmällisyys oli 1,50, ja nyt syntyvyys siis on hiukan korkeammalla tasolla. Selitystä tälle jännälle ilmiölle, jota media ei syystä tai toisesta lainkaan ruodi, en valitettavasti tunne.
Helsingin Sanomien kunniaksi on todettava, että syntyvyys on nälkävuosien tasolla -väitteellä yhteiskunnan "faktapohjaisuutta" ovat viime vuosina olleet turvaamassa lukuisat muutkin lehdet.
Kiinnostavasti väite on kotiutunut ikään kuin faktana myös poliittiseen puheeseen. Kristillisten Päivi Räsänen esimerkiksi kirjoitti blogissaan 21.6.2016 näin:
"Olemme syntyvyydessä nälkävuosien tasolla: Väestöliiton perhebarometrin mukaan toteutunut lapsiluku on nyt 1,65 naista kohden."
Kristillisten Sari Essayah puolestaan vaati KD-lehdessä "pesimisrauhaa" myös ihmisille ja väitti: "Syntyvyys on laskenut Suomessa nälkävuosien tasolle."
Kun googlailin "syntyvyys on nälkävuosien tasolla" -hakulauseketta käyttäen saadakseni käsityksen hölynpölyn lähihistoriasta, törmäsin tosi hämmentävään tietoon.
Ylioppilastutkintolautakunta näyttää värkkäilleen 24.3.2003 äidinkielen kokeeseen isänmaan toivoille tällaisenkin tehtävän:
"Syntyvyys on maassamme enää 1860-luvun nälkävuosien tasolla. Tilastollisten ennusteiden mukaan väestön kokonaismäärä alkaa 2020-luvulla jo vähetä. Pohdi, mitä seurauksia tästä kehityksestä on."
Jos tämä ei ole pelkkä vitsi, niin voinee todeta, että yhteiskunnan "faktapohjaisuutta" turvataan meillä tosi laajalla rintamalla.
Pohdi, mitä seurauksia tästä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti