Faktavahti

Faktantarkistajan painajainen

Yksi faktoja tarkistavan mediakriitikon painajaisista on yleiseltä kannalta tärkeää asiaa koskeva, mutta kiusallisen epämääräisesti esitetty perätön väite. Mitä sellaisen kanssa oikein pitäisi tehdä?

Esimerkki tällaisesta faktantarkistajan painajaisesta on Ilta-Sanomien 8.6.2017 pääkirjoitus. Sen tykityksen kohteena oli Kalevi Sorsa -säätiön julkaisema professori Heikki Hiilamon raportti "15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi". 

Pääkirjoituksessaan Ilta-Sanomat korosti, että rikkaiden rankaiseminen lisäveroilla ei ole enää tätä päivää.

Iltapäivälehden mielestä rikkaita ja keskiluokkaa verotetaan Suomessa "varmasti tarpeeksi". Tässä yhteydessä pääkirjoituksen kirjoittaja esitti väitteen:

"Täytyy muistaa, että pieni osa tulolistojen yläpäässä olevista suomalaisista maksaa jo nyt leijonan osan kaikista kerättävistä tuloveroista."

Kun luin tämän tosiasiana esitetyn väitteen, tiesin heti, että kirjoittaja huiputti lukijoita tiedolla, joka ei alkuunkaan pitänyt paikkaansa.

Mutta mitä tarkoitti "pieni osa" tulolistojen yläpäässä olevista? Mihin tuloluokkiin kuuluviin Iltis väitteellään viittasi? Entä kuinka iso osa onkaan "leijonanosa" kaikista kerättävistä tuloveroista?

Vaikka tiesin väitteen perättömäksi, se oli niin epämääräisesti esitetty, ettei lehti sitä kuitenkaan korjaisi. Niinpä jätin – oikein tai väärin – esittämättä Iltiksen toimitukselle korjauspyynnön.

Kesäkuun 10. päivänä 2015 päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä julkaisi Helsingin Uutisissa napakan kolumnin "Elämme kiristäjien armoilla". Netissä kolumni julkaistiin jo 9.6.

Kolumnissaan hän sivalsi arkkipiispaa ja "muita populisteja", jotka tietämättömyyteen perustuen haluavat kiristää parempituloisten veroja.

Sivalluksensa jälkeen A-P. Pietilä esitti väitteen: "Verotilastojen mukaan parhaiten ansaitseva 10 prosenttia maksaa jo nyt 70 prosenttia kaikista ansiotuloveroista".

Näin täsmällisesti esitetty väite oli Tilastokeskuksen tulonjakotietojen perusteella helppo osoittaa perättömäksi.

Kesällä 2015 tuoreimmat tilastotiedot olivat vuodelta 2013. Tietojen mukaan suurituloisin kymmenys maksoi sen vuoden kaikista ansiotuloveroista vain 32 prosenttia eikä 70 prosenttia.

Yhteiskunnallisesti tärkeä tosiasia oli kolumnissa vääristelty suuruusluokaltaankin virheelliseksi. HU ei kuitenkaan suostunut oikaisemaan pahaa virhettään, joten kantelin lehden menettelystä Julkisen sanan neuvostoon.

Tammikuun 27. päivänä 2016 JSN päätti uuden puheenjohtajansa Elina Grundströmin johdolla antaa Helsingin Uutisille huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Päätös oli perusteltu ja lukemisen arvoinen. Päätöksessään neuvosto kiinnitti huomiota kiinnostavasti myös siihen, että kolumnisti esitti poikkeuksellisen radikaalin väitteen, mutta ei perustellut väitettään eikä kertonut lukijoille mitään tiedon lähteestä.

Tulolistojen yläpään pienen osan leijonanosa tuloveroista

Tuoreimmat Tilastokeskuksen tiedot veronalaisista tuloista ja maksetuista veroista ovat vuodelta 2015. Näiden tietojen perusteella yritin haarukoida, kuinka pieni on se osa tulolistojen yläpäässä olevista suomalaisista, joka maksaa leijonanosan kaikista tuloveroista.

Alla olevan asetelman tuloluokat on muodostettu veronalaisten tulojen mukaan. Tulot tarkoittavat veronalaisia tuloja, joissa ovat mukana verovapaat osingot ja korot. Tuloveroja ovat valtionverot, kunnallisverot, kirkollisverot, Yle-vero sekä sairaanhoito- ja päivärahamaksut.

TULOLUOKAT	100 000 € ⇒	50 000 € ⇒
Osuus tulonsaajista %	1,7	11,9
Osuus tuloista %	11,1	34,3
Osuus tuloveroista %	17,3	47,1

Kielitoimiston sanakirjan mukaan "leijonanosa" on 'suurin osa'. Tässä verohelvetin asiayhteydessä sen voinee katsoa tarkoittavan yli puolta.

Asetelman vasemmanpuoleisesta sarakkeesta näkyy, että veronalaisia tuloja vähintään 100 000 euroa saaneiden pieni osa eli 1,7 % tulonsaajista maksaa vain reilun kuudesosan kaikista tuloveroista. 

Asetelman oikeanpuoleisesta sarakkeesta taas näkyy, että veronalaisia tuloja vähintään 50 000 euroa saaneiden pieni osa eli 11,9 % tulonsaajista maksaa vain 47,1 % kaikista tuloveroista.

"Leijonanosan" maksamiseen tarvitaan siis tätäkin isompi tulonsaajien porukka. En enää kehdannut laskea, kuinka "pieni osa" tulonsaajia tarvitaan, jotta kaikista tuloveroista "leijonanosa" tulee maksetuksi. Mukaan pitäisi nimittäin ottaa paljon sitäkin rupusakkia, jonka veronalaiset tulot jäävät alle 50 000 euron.

Vuonna 2015 veronalaisia tuloja vähintään 100 000 euroa haalineiden veronalaiset tulot per nenä muuten olivat noin 190 000 euroa. Nyt puheena olevia veroja ja maksuja he pulittivat keskimäärin noin 67 000 euroa eli 35 % veronalaisista tuloistaan.

Käteen näille tulolistojen yläpään suomalaisille jäi keskimäärin 124 000 euroa eli noin 10 000 euroa kuussa. Paljon vai vähän, sitä sopii pohtia.

Lukijoitaan huiputtavan iltapäivälehden päätoimittajan verotettavat tulot vuonna 2015 olivat noin 250 000 euroa eli suurin piirtein 20 000 euroa kuussa. Näin verokoneet kertoivat.

Jos hänen verotettavat tulonsa ovat tänäkin vuonna noin 250 000 euroa, hänen veroprosenttinsa on Veronmaksajien julkaiseman taulukon mukaan 51,9. Käteen jää näin ollen vajaat 10 000 euroa kuussa.