Faktavahti

Valtion verotukea peppujournalismille

Helsingin Sanomat julkaisi 3.6. kiinnostavan jutun tanskalaisen Aller Media Oy:n 25-vuotiaasta Seiskasta. HS:n mukaan tämä sensaatiolehti "mullisti koko siihenastisen viihdelehtijournalismin".

Ymmärrettävästi Hesari jätti mainitsematta, että Seiskakin kuuluu niihin lehtiin, joiden tilaamista, lukemista ja kustantamista tuetaan valtion verotukiaisin. 

Verotuki tulee alennetun arvonlisäverokannan kautta. Kerroin tästä järjestelystä postauksessani pari päivää sitten.

Seiska paljastaa muun muassa, että on olemassa ILMIRIITA TISSEISTÄ! Lehti tarjoaa meille myös "viikon kuumimmat stringipeput".

Alennetun alvin – 10 prosenttia 24 prosentin normikannan sijasta – kautta valtio tukee myös muiden vastaavien "viihdelehtien" kustantamista.

Valtiovalta on pitänyt tarpeellisena tukea esimerkiksi Otava Media Oy:n kustantamaa Hymyä. Se tarjoaa meille muun muassa tietoa henkilöstä, joka kertoo: "SAAN VIESTEJÄ KUOLLEILTA!"

Otava Media Oy:n Alibinkin lukemista valtiovalta tukee alennetun alvin kautta. Niinpä saamme tietää: "PORTAIKOSTA LÖYTYI TAPETTU MIES!"

Vuoden 2011 loppuun asti näidenkin lehtien – Seiskan, Hymyn ja Alibin – tilausmaksut olivat alvin nollaverokannassa. Verotuki oli siksi nykyistä tuhdimpaa, ja nollaverokantaan paluuta väläytellään jo alan edunvalvojien jutuissa.

"Lukemisen verottaminen nollaverokannalla olisi sivistyksen, demokratian ja kulttuurin kannalta toivottavin vaihtoehto pidemmällä aikavälillä."

(lakiasiainjohtaja Satu Kangas, Medialiitto 1.1.2017)

Edistääkö verotuki median moniäänisyyttä?

VATT:n erikoistutkija Timo Rauhasen tuoreesta väitöksestä "Verotuet valtion politiikkavälineenä ja ohjauskeinona" käy ilmi, ettei verotukien vaikutuksia ole kattavasti evaluoitu. Kattavaa evaluointia ei ole toistaiseksi edes suunnitteilla.

Tilattavia sanoma- ja aikakauslehtiä kustantavaa toimialaa alettiin tukea nollaverokannan kautta jo vuonna 1964. Silloin elettiin ns. kakkoslehtien kuoleman aikaa. 

Näköpiirissä häämötti silloin tulevaisuus, jossa tiedonvälityksen moniäänisyys lehtien omistuksen keskittymisen kautta hiipuu.

Koska alennetun verokannan kautta järjestetyn tuen vaikutuksia ei ole tutkittu, emme tiedä, onko tuki lainkaan hillinnyt median keskittymistä. Ratkaisevasti tuki ei ainakaan ole keskittymistä ehkäissyt.

Tuore tutkimus median omistuksen keskittymisen riskeistä nimittäin osoitti, että sanomalehtien omistus on keskittynyt jo tosi harvoihin käsiin.

Vuoteen 2013 mennessä keskittyminen oli edennyt niin pitkälle, että Sanoman, Alma Median, Keskisuomalaisen ja TS-Yhtymän yhteenlaskettu osuus sanomalehtien yleisöstä oli jopa 59 %. Tuotoista nelikon osuus oli 64 %.

Näiden lukujen valossa ei ole erityisen vaikeaa päätellä, että enin osa valtion verotuesta valuu hyödyttämään toimialan jättien mediabisnestä. Tämäkö verotukiaisten tarkoitus onkin?