Ylen toimittajan väite: Jehovan todistajien harrastama karttaminen on perustuslain vastaista
Uskontojen uhrien tuki UUT ry väittää selvityksiinsä tukeutuen, että Jehovan todistajat kohtelevat yhteisöstä eronneita ja erotettuja erittäin ankarasti. Selvitykset löytyvät tästä ja tästä.
UUT ry:n mukaan Jehovan todistajien johtajat vaativat, että yhteisön entisiä jäseniä pitää karttaa. Edes omaisten ja ystävien ei tule olla tekemisissä yhteisöstä erotettujen ja eronneiden kanssa.
Koko lailla julmalta kuulostavaa karttamista ruodittiin kriittisesti tiistaina 7.11.2017 Ylen Radio 1:n Sari Valto -ohjelmassa. Ohjelma oli minusta monin tavoin onnistunut ja kiinnostava; Sari Valto kuuluu niihin Ylen ohjelmiin, joita tapaan seurata.
Ohjelma on kuultavissa tästä. En kuitenkaan tiedä, kuinka pitkään se on Ylen Areena-palvelusta kuunneltavissa.
Haastateltavina ohjelmassa olivat Jehovan todistajista vuosia sitten eronnut syksyn esikoiskirjailija Ben Kalland ja Jehovan todistajista eronneiden kokemuksia väitöksessään vuonna 2011 tutkinut filosofian tohtori Seija Ronimus.
Toimittaja Sari Valto totesi ohjelmassaan Jehovan todistajien harjoittamasta karttamisesta muun muassa näin:
"Jehovan todistajien tiedottaja Veikko Leinonenhan toistuvasti julkisuudessa sanoo, että karttamista ei tapahdu. Ainoastaan hengellisistä asioista pidättäydytään puhumasta erotetun tai eronneen kanssa. Hänhän ei tietenkään voi myöntää sitä karttamista, koska se on perustuslain vastaista."
Kuten sitaatista voi nähdä, ohjelman toimittaja väitti tosiasiana, että Jehovan todistajien harrastama yhteisöstä eronneiden ja erotettujen karttaminen on perustuslain vastaista.
Faktaväite oli lievästi sanoen hämmentävä. Niinpä lähetinkin toimittajalle saman tien sähköpostin, jossa kysyin:
"Mitä perustuslain pykälää ja millä tavalla rikkovat ne Jehovan todistajat, jotka karttavat erotettuja ja eronneita? Onko jokin tuomioistuin tai ovatko ylimmät lainvalvojat (oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies) todenneet karttavien Jehovan todistajien toimineen perustuslain vastaisesti?"
Sari Valto vastasi kysymykseeni heti ja korosti, että lakia voi aina tulkita. Hän kertoi ajatelleensa perustuslain 6. pykälää, joka koskee yhdenvertaisuutta. Perustuslain 6. pykälän voi lukea tästä.
Ketään ei Valton mukaan saisi laittaa uskonnon, mielipiteen tai vakaumuksen perusteella eri asemaan, ja todistajathan nimenomaan tekevät näin erotettuja ja eronneita kohtaan. Tähän tapaan hän perusteli väitettään, että Jehovan todistajien harrastama karttaminen on perustuslain vastaista.
Koska katsoin Sari Valton esittäneen perättömän, ilmeiseen väärinkäsitykseen perustuneen väitteen, lähetin hänelle oikaisupyynnön:
"Parahin Sari,
pelkään pahoin, että sinulle on sattunut tässä asiassa väärinkäsitys ja jopa sellainen väärinkäsitys, että se vaatii mielestäni oikaisun. Ilman oikaisua ohjelmasi kuuntelijoille jää asiasta vallan virheellinen käsitys Jehovan todistajien harrastaman karttamisen ja perustuslain suhteesta.
Perustuslain 6. pykälän tarkoittamaa yhdenvertaisuutta edistämään on säädetty yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Lain 2. pykälän 2. momentissa säädetään, että lakia ei sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan.
Lain soveltamisalan ulkopuolelle siis jäävät ihmisten henkilökohtaisen elämänpiirin, kuten perheen, suvun ja henkilön muun lähipiirin keskinäiset suhteet ja toiminta tämän piirin sisällä tai puitteissa (ks. HE 19/2014 yksityiskohtaiset perustelut).
Semmoista mieletöntä perustuslain säännöstä tai minkään muunkaan lain säännöstä meillä ei – onneksi – ole, joka pakottaisi Jehovan todistajien karttajat ja meidät muut ilkeät ja inhottavat tyypit seurustelemaan ihmisten kanssa, joiden kanssa emme halua olla missään tekemisissä.
Edellä esitetyn perusteella pyydänkin, että oikaiset tosiasiana esittämäsi väitteen, että Jehovan todistajien harrastama karttaminen on perustuslain vastaista."
Oikaisupyyntöni tuli pikapikaa hylätyksi. Sari Valto -ohjelman vastaava toimittaja, johtaja Ville Vilen korosti, ettei ohjelmassa ole oikaistavaa. Tässä hänen päätöksensä:
"Arvoisa Markku Lehtola
Kiitoksia oikaisupyynnöstänne ja keskustelustanne liittyen Yle Radio 1:n 7.11.2017 esitettyyn ohjelmaan "Ero Jehovan todistajista ei ole helppo".
Pyydätte oikaisua ohjelmaan 8.11.2017 lähettämissänne sähköposteissa ilmenevin tavoin.
Suomalaisessa säädöshierarkiassa ja sen tulkinnassa perustuslaki on ylitse muun lainsäädännön. Perustuslain tulkinta täydentyy sitten muulla lainsäädännöllä (kuten esille tuomallanne yhdenvertaisuuslailla), sen tulkinnalla tai muulla tulkinnalla.
Perustuslailla säädetyt perusoikeudet eivät aina toteudu yhtäläisesti ja niiden toteutumisesta on käytävä vertailua tai keskustelua ja sitä on myös median oikeus tehdä. Sellainen toiminta on länsimaisen demokratian ydintä.
Onkin erittäin perusteltua pohtia sitä, mitä yhteiskunnassamme tehdään jonkin uskonnollisen vakaumuksen varjolla esimerkiksi perhepiirissä. On perusteltua pohtia sitä, loukataanko uskonnonvapauden perusteella tai perhepiirissä toimien joitakin muita perusoikeuksia. Eli pohdinta palautuu tässä tapauksessa yksittäisen lain ja sen tulkinnan tasolta takaisin perusoikeustasolle.
Esitätte oikauspyynnössänne, että “väitit siis tosiasiana, että karttaminen on perustuslain vastaista”. Ottaen huomioon asian esittämisen konteksti ja kokonaisuus, väitteenne asiasta ei pidä paikkaansa. Ohjelmassa esitetty asia on tulkittavissa tulkinnaksi perustuslaista. Sellainen tulkinta ohjelmantekijällä on oikeus esittää journalistisen itsenäisyytensä pohjalta.
Väitätte pyynnössänne myös, että “semmoista mieletöntä perustuslain säännöstä tai minkään muunkaan lain säännöstä meillä ei – onneksi – ole, joka pakottaisi Jehovan todistajien karttajat ja meidät muut ilkeät ja inhottavat tyypit seurustelemaan ihmisten kanssa, joiden kanssa emme halua olla missään tekemisissä”.
Ohjelmassa käytyä pohdintaa ei voi tulkita väittämällänne tavalla.
Näin ohjelmassa ei ole oikaistavaa.
Helsingissä 8.11 2017
Ville Vilen
johtaja, vastaava toimittaja
Yle, luovat sisällöt"
Näin siis johtaja Ville Vilén torjui oikaisupyynnön. Rohkenen kyllä epäillä, ettei hän kasvatustieteen koulutuksen saaneena ole itse moista sofistista juristeriaa tihkuvaa tekstiä kyennyt tuottamaan.
Teksti onkin minulle tuttuakin tutumpaa JSN-käsialaa, jonka perusteella uskon tunnistavani Vilénille kirjoitetun tekstin tuottajan.
No, nyt joudun joka tapauksessa miettimään, pitäisikö asiavirheen korjaamatta jättämisestä värkätä kantelu JSN:lle. Mitä mieltä olet, oliko Sari Valton väite olennainen asiavirhe, jonka korjaamatta jättämisestä on syytä kannella Julkisen sanan neuvostolle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti