Hbl huiputti lukijoitaan Facebookin osakekurssista
Hufvudstadsbladet julkaisi toimittaja Jennifer Snårbackan uutisjutun "Facebooks aktie rasade – bolaget har krisat en längre tid" torstaina 26.7. puolilta päivin. Uutista päivitettiin samana päivänä alkuillasta. Jutun voi lukea tästä.
Uutisjuttunsa ingressissä Snårbacka valisti lukijoitaan näin:
"Facebookaktien rasade för andra dagen i rad på torsdagen efter ett sämre delårsresultat än väntat. Detta medan användarantalet stagnerar i USA och Kanada och till och med sjunker i Europa."
Tämän jälkeen hän esitti seuraavanlaisen väitteen:
"Det sociala nätverkets börsvärde hann sjunka med häpnadsväckande 24 procent på onsdagen – det vill säga 129 miljarder euro. På torsdag fortsatte aktien sin dykning, och sjönk då med över 18 procent."
Snårbacka siis väitti, että Facebookin osakkeen arvo ehti vajota ensin keskiviikkona 24 prosenttia ja sitten vielä torstaina yli 18 prosenttia.
Väite oli perätön ja johti Hbl:n lukijaparkoja pahemman kerran harhaan. Facebookin osake ei kokenut Snårbackan väittämää valtavaa romahdusta kahtena peräkkäisenä päivänä.
Romahduksia oli vain yksi, keskiviikon 25.7. päätöskurssista torstain 26.7. päätöskurssiin, ja romahdusta oli silloin peräti 18,96 prosenttia.
Snårbackan aivan ilmeiseen väärinkäsitykseen perustunut väite kahdesta peräkkäisestä, 24 prosentin ja yli 18 prosentin, romahduksesta olisi merkinnyt yhteensä noin 38 prosentin siivun katoamista Facebookin osakkeen arvosta.
No, mitään tällaista ei oikeasti tapahtunut. Mainittakoon tässä kohtaa, että Snårbackan perätön väite julkaistiin Hbl:n printtilehdessä perjantaina 27.7. sivulla 11.
Koska Hufvudstadsbladet ei pyynnöstä huolimatta oikaissut lukijoita pahoin harhaan johtanutta asiavirhettään, lähetin tänä aamuna virheen korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.
Kantelu on postauksen lopussa. Vasta tätä postausta kirjoittaessani huomasin kauhukseni, että olin sählännyt, kun kerroin Snårbackan jutun ajoituksista. Väitin, että juttua oli päivitetty 27.7., vaikka sitä tosiasiassa päivitettiin jo alkuillasta 26.7.
Pahoittelen virhettäni. JSN:lle minun ei kannata pahoitella mitään, sillä kantelu törmää nytkin varmasti porttikieltoon; puheenjohtaja Elina Grundström karsii kantelun tutkimatta sen sisältöä ja aiheellisuutta.
"Vad rättar vi?"
Hufvudstadsbladet on laatinut ja julkaissut mainion linjauksen asiavirheiden oikaisemisesta. Sen lähtökohtana korostetaan ajatusta, että lehtien tärkein pääoma on lukijoiden luottamus. Näin Hbl kertoo lukijoilleen, mitä se oikaisee:
"Alla sakfel från felstavade namn, fel titel eller bild, datum, ort, räknefel, missvisande grafik till rena missförstånd."
Kuten Facebook-tapauskin osoittaa, Hbl:n jalo ja velvoittava lupaus on käytännössä silkkaa sumutusta ja lehden myyntipuhetta.
Kun toimitus päättää jättää korjaamatta toimittajansa noloon väärinkäsitykseen perustuneen virheen, se huiputtaa lehden lukijoita. Väärinkäsitykseen perustunut paha virhe ei vielä ollut huiputtamista.
Vielä maaliskuussa 2018, kun JSN käynnisti säälittävän "vastuullista journalismia -kampanjansa, Hbl osallistui siihen ja julkaisi kampanjan komean merkin heti apinalaatikkonsa alapuolella.
27.7.2018 lehdestä en "ansvarsfull journalistik" -merkkiä enää löytänyt lainkaan. Apinalaatikon alapuolta komisti nyt Bilteman nätti ja rehellinen mainos upeine polkupyörineen ja kypärineen.
Vierailijaprofessori emeritus oikaisi Hesarin virheen
Helsingin Sanomat julkaisi nettilehdessään torstaina 26.7. vähän puolenpäivän jälkeen Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina toimineen uutispäällikkönsä Jussi Pullisen HS-analyysin Facebookista.
Kiinnostavassa analyysissaan Pullinen kirjoitti Facebookin osakekurssin muutoksista tähän tapaan:
"Sosiaalisen median jättiläisyhtiö kertoi keskiviikkona meidän kaikkien Facebook-käytöstämme lukuja, jotka säikäyttivät sijoittajat. Facebookin osakekurssista suli hetkessä yli viidennes ja yhtiön perustaja Mark Zuckerberg köyhtyi samalla miljardeilla.
Alamäki jatkui myös torstaina pörssien avauduttua Yhdysvalloissa. Yhtiön osakkeen arvosta haihtui ensimmäisinä tunteina jälleen noin 20 prosenttia. Torstaina alamäki oli jo niin jyrkkä, että kyseessä oli Wall Streetin historian suurin arvonlasku."
Perjantaina 27.7. puoliltapäivin meilailin vierailijaprofessori emeritukselle tällaisen reklamaation ikävine epäilyineen:
"Hei,
Facebook-yhtiön sivuilta löytyvien sijoittajatietojen mukaan yhtiön osakkeen kurssi keskiviikkona 25.7. Nasdaq-pörssin sulkeutuessa oli 217,50 US:n dollaria. Torstain 26.7. vastaava päätöskurssi oli 176,26 dollaria. Yhtiön omien tietojen mukaan siis osakkeen kurssi putosi 18,96 %.
Mistä ihmeestä on peräisin HS-analyysisi tieto, että kurssista olisi ensin keskiviikkona sulanut ”yli viidennes” ja sitten vielä torstaina peräti ensimmäisinä tunteina "jälleen noin 20 prosenttia”?
Rohkenen epäillä, että sinulle on sattunut väärinkäsitys."
Jussi Pullinen toimi, kuten kaikkien toimittajien pitäisi toimia. Pikaisessa vastauksessaan hän totesi, että olin oikeassa ja kiitteli tarkkuudesta.
Lukija sai HS-analyysin tekstistä väärän käsityksen, Pullinen myönsi ja kertoi toimittaneensa toimitukselle korjausta varten tarvittavat tiedot. Alkuillasta 27.7. analyysin perään ilmestyikin asianmukainen oikaisu:
"Oikaisu 27.7. kello 18.00: Tekstissä kerrottiin ensin virheellisesti, että Facebookin osakekurssi olisi laskenut ensin noin 20 prosenttia ja perään vielä toiset parikymmentä prosenttia. Lasku oli kuitenkin yhteensä noin viidenneksen."
Ainakin tässä HS-analyysin tapauksessa Jussi Pullinen toimi journalismin etiikan ja yleisön kannalta vilpittömät kiitokset ansaitsevalla tavalla. Hbl:n vilpistelijät eivät kiitoksia ansaitse.
Jussi Pullisen HS-analyysiin sisältyi kuitenkin journalismin laadun vinkkelistä piirre, jonka vuoksi analyysia on pakko pitää laadultaan ikävä kyllä vain 50-prosenttisena journalismina.
Tähän asiaan pyrin palaamaan ihan lähiaikoina, elleivät tukalat helteet ehdi sitä ennen polttaa ikiaikaisesta kaalistani viimeisiäkin harmaita aivosoluja.
Torjuisivatko peilit journalismin vilpistelyä?
Pian kuusi vuotta kestäneen projektini kokemukset JSN:n minulle lätkäisemine porttikieltoineen ovat koko lailla lohduttomia.
Melkoisen todistusaineiston nojalla voin väittää, ettei median ns. aito itsesääntely paljoakaan piittaa journalistien vilpistelystä.
Mikä siis toimivaksi lääkkeeksi torjumaan journalismin vilpistelyä, esimerkiksi pahojen virheiden korjaamatta jättämistä?
Voisiko vilpistelyä kenties torjua muuttamalla journalistien työtilat peilien avulla sellaisiksi, että he aina "journalistisia" ratkaisujaan tehdessään näkisivät peilistä itsensä?
Nyt tietysti luulette, että olen lopullisesti seonnut, kun noin kummallista kyselen. Mutta enpä ole. Olen rosvonnut kiehtovan ajatuksen peilistä moraalin vartijana psykologian emeritusprofessori Markku Ojaselta.
Ojanen kertoo tosi hauskan teoksensa (Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme. Minerva 2017) sivuilla 256–257 tutkimuksista, joissa peili on näyttänyt lisäävän ihmisten moraalisuutta, toimivan vähän kuin moraalin vartijana.
"Jos peili lisää ihmisten moraalisuutta, pitäisikö peilejä olla kaikkialla ja varsinkin paikoissa, joissa on tilaisuus rikkoa moraalisia sääntöjä?", onnellisuudenkin eksperttinä tunnettu Ojanen kysyy, kaiketi pieni pilke silmäkulmassaan.
Minusta tämän ajatuksen toimivuutta kannattaisi ainakin kokeilla journalismissa, ikään kuin viimeisenä keinona torjua journalismin vilpistelyä.
Vai onko jollakin muka esittää joku tätäkin parempi lääke vilpistelyn tautiin, jonka seurauksista eivät kärsi journalistit itse vaan pelkästään heidän viattomat yleisönsä.
––––––––––––––––––––––––
Julkisen
sanan neuvosto
Fredrikinkatu
25 A 8
00120
Helsinki
Kantelu hyvän journalistisen tavan
rikkomisesta
Kantelun kohde
Hufvudstadsbladetin
Jennifer Snårbackan juttu ”Facebooks aktie
rasade – bolaget har krisat en längre tid” (Hbl:n nettilehti 26.7.2018,
päivitetty 27.7.2018). Jutun osoite netissä on https://www.hbl.fi/artikel/facebooks-aktie-rasade-dagen-nar-techbubblan-borjade-spricka/
(tarkistettu 2.8.2018).
Kantelun perusteet
Hbl:n Jennifer
Snårbacka raportoi torstaina 26.7. julkaistussa ja perjantaina 27.7.
päivitetyssä jutussaan Facebookin osakekurssin romahduksesta, kun yhtiö oli
julkaissut osavuosikatsauksensa ja paljastanut tietoja palvelujensa
käyttäjämäärien kehityksestä. Snårbacka esitti tällaisen väitteen:
”Det sociala nätverkets börsvärde
hann sjunka med häpnadsväckande 24 procent på onsdagen – det vill säga 129
miljarder euro. På
torsdag fortsatte aktien sin dykning, och sjönk då med över 18 procent.”
Snårbacka siis väitti
Facebookin osakekurssin laskeneen ensin keskiviikkona 24 prosenttia ja sen
jälkeen vielä torstaina yli 18 prosenttia. Väite oli perätön ja perustui
ilmeiseen väärinkäsitykseen.
Facebook-yhtiön
sijoittajainfon mukaan yhtiön osakekurssi oli tiistain 24.7. pörssipäivän
päättyessä 214,67 dollaria ja keskiviikkona 25.7. pörssipäivän päättyessä
217,50 dollaria. Torstain 26.7. pörssipäivän päättyessä kurssi oli 176,26
dollaria.
Tosiasiassa Facebookin
osakekurssi laski siis keskiviikon päätöskurssista torstain päätöskurssiin vain
18,96 prosenttia. Hbl:n lukijoille uskotellun, Snårbackan perättömän tiedon
mukaan kurssi olisi laskenut yhteensä lähes 38 prosenttia.
Heti 27.7. aamulla
lähetin Jennifer Snårbackalle ja Hbl:n toimitukselle olennaista virhettä
koskevan korjauspyynnön. Korjauspyyntö on kantelun lopussa.
Hbl ei vastannut
korjauspyyntöön eikä myöskään oikaissut olennaista virhettään. Jättämällä
olennaisen asiavirheen korjaamatta Hbl rikkoi hyvää journalistista tapaa (JO
20).
Kantelun tarkoitus ja luonne
JSN:n
puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin
julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa
on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen
asiavirheen korjaamatta (JO 20).
Jokaisen näistä
karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun
asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on
karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016
päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”
21.12.2016
JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja
perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:
”Neuvosto ei ota kantelua
käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
”Testaustarkoitus”
on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin
tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.
Testaaminen
itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa
hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä;
testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.
”Testaustarkoitus”
on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on
aina pakostakin ikään kuin testi.
Kun media
jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin
tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä,
pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen
vastaisena.
Jos JSN
aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena,
sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin
ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.
JSN:n
perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi,
että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää
journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.
Tämän kantelun tarkoituksena on
edistää hyvää journalistista tapaa.
Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median
itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Neuvosto
voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän
kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää
journalistista tapaa vai ei.
Koska
kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO
20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä
tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja
antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.
Mutta
siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi
vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös
julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon
siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä
hyvän journalistisen tavan vastaisena.
Jos JSN:n
puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin
”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata
lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai
virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän
ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.
Jättämällä
virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa
siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse,
ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.
Mikäli
JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille
tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin
toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat
saman tien.
Vahingot
itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko
medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.
Helsingissä
2.8.2018
Markku
Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie
1 E 77
00310
Helsinki
040 512
2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
Korjauspyyntö
27. heinäkuuta
2018 klo 8.13
Markku Lehtola
”Facebooks
aktie rasade – bolaget har krisat en längre tid” -uutisen (Hbl:n nettilehti 26.7.)
väärinkäsitys
Vastaanottaja:
jennifer.snarbacka@hbl.fi
Kopio: nyheter.hbl@ksfmedia.fi
Hei,
kerroit uutisessasi,
että Facebookin pörssiarvo ehti keskiviikkona laskea 24 prosenttia ja annoit
ymmärtää, että torstaina osake sukelsi vielä yli 18 prosenttia:
”Det sociala nätverkets börsvärde hann sjunka med häpnadsväckande 24
procent på onsdagen – det vill säga 129 miljarder euro. På torsdag fortsatte aktien sin dykning, och sjönk då med över 18
procent."
Sinulle on nyt näyttänyt
sattuneen jonkinlainen väärinkäsitys, sillä ei Facebookin osake suinkaan
kokenut suurta romahdusta sekä keskiviikkona että torstaina.
Bloombergin tietojen
mukaan Facebookin osakkeen kurssi oli keskiviikkona pörssikaupan päättyessä
217,50 dollaria ja torstaina pörssikaupan päättyessä 176,26 dollaria. Pudotusta
siis oli kaikkiaan ”vain” 18,96 %.
Olennainen asiavirhe on
syytä korjata viipymättä (JO 20).
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti