Onnellisin kansa ahdistavassa ilmapiirissä?
Alma Median tänä aamuna julkistaman kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista kokee ilmapiirin Suomessa ahdistavaksi. Aamulehdessä julkaistu toimittaja Hanna Gråstenin uutinen kyselystä on luettavissa tästä.
Miten ihmeessä tämmöinen tulos on mahdollinen? Vain kuukausia sittenhän me saimme tietää olevamme maailman onnellisin kansa. Voiko ahdistavassa ilmapiirissä elellä onnellinen kansa?
Vastausvaihtoehtoja olivat: "En lainkaan ahdistavaksi", "En osaa sanoa", "Hieman ahdistavaksi", "Melko ahdistavaksi" ja "Erittäin ahdistavaksi".
Kielitoimiston sanakirja ei näytä tuntevan lainkaan "ahdistavaa". Sen sijaan sanakirja kyllä tuntee "ahdistuksen".
Se on 'epämääräisen painostava, pelonsekainen tunnetila'. "Ahdistus" voi olla myös 'ahdinko', 'hätäännys', 'huoli' tai jopa 'tuska', kieliniekat tietävät.
Ikävä kyllä voi vain arvailla, mitä kaikkea vastaajat ovat mieltäneet "ahdistavan" tarkoittavan. "Ilmapiirillekin" lienee annettu kyselyssä ties minkälaisia merkityksiä.
Kielitoimiston sanakirja tarjoaa "ilmapiirille" merkitykset 'tunnelma', 'henki', 'ajatustapa' ja 'atmosfääri'.
Jos yksi vastaaja on mieltänyt kysytyn ilmapiirin tunnelmaksi ja toinen ajatustavaksi, niin olemukseltaan koko lailla erilaisista ilmapiireistä kaiketi puhutaan. Mitä tuloksista siis voisi päätellä?
No, olivatpa vastaajat ymmärtäneet kysymyksen miten hyvänsä, tilanne on Hanna Gråstenin uutisen mukaan joka tapauksessa parantunut kahdessa vuodessa:
"Marraskuussa 2016 suomalaisista 80 prosenttia kertoi kokevansa ilmapiirin vähintään hieman ahdistavaksi, kun taas toukokuussa 2018 osuus oli 72 prosenttia."
Maailman onnellisin kansa
The Sustainable Development Solutions -verkoston (SDSN) kyselyissä vuosina 2015–2017 vastaajia pyydettiin arvioimaan oman elämänsä yleistä laatua. Kysely tehtiin samalla tavalla jokaisessa 156 maassa.
Vastaajaa pyydettiin kuvittelemaan tikkaita, jonka askelmat on numeroitu nollasta kymppiin. Vastaajalle kerrottiin, että ylin askelma edusti hänelle parasta mahdollista elämää ja alin taas pahinta mahdollista elämää.
Tämän jälkeen vastaajalta kysyttiin, millä askelmalla hän nyt kokee seisovansa. Näin vastaajat saatiin antamaan oman elämänsä tämänhetkiselle yleiselle laadulle pisteet asteikolla 0–10.
Kun vastaajien antamien pisteiden keskiarvot laskettiin maittain, kävi ilmi, että vuosien 2015–2017 keskiarvo oli Suomessa kaikkein korkein, 7,632. Burundin lukema sijalla 156 oli 2,905.
Näin The World Happiness Report 2018 -raportissa julkaistu rankkaus syntyi. Raportissa oman elämän yleinen laatu nimettiin onnellisuudeksi, ja tutkijat pohtivat, millaisten ilmiöiden avulla kussakin maassa annettuja pisteitä voisi kenties yrittää selittää.
Mitä ahdistavuus- ja onnellisuuskyselyjen keskenään vähän ristiriitaisilta vaikuttavista tuloksista sitten voisi ajatella?
Eikö Suomen ilmapiirin ahdistavuus vaikuta siihen, kuinka hyvänä me oman elämämme laatua pidämme?
Onko kyse ehkä kahden eri tason asiasta, joilla ei ole yhteyttä? Voin pitää ikioman elämäni laatua hyvänä, vaikka koen ilmapiirin Suomessa epämääräisen painostavana, pelonsekaisena tunnetilana.
Joku viisas sosiaalipsykologi kenties pystyisi selittämään, miten ahdistavassa ilmapiirissä voi elellä maailman onnellisin kansa ja miten Alman kyselyn tuloksia ylipäätään voi tulkita.
Voiko Alman kyselyn tuloksiin luottaa?
Hanna Gråsten kertoi uutisessaan, että haastatteluja Tietoykkösen toteuttamassa kyselyssä tehtiin yhteensä 3 600, kustakin vaalipiiristä 300.
Näin suuri haastateltavien määrä herätti aamukahvin ääressä kysymyksen siitä, miten vastaajat oli valittu kyselyyn. Niinpä meilailin Gråstenille tällaisen kysymyksen:
"Valittiinko vastaajat oikeaoppisesti satunnaisotantana, niin että kaikilla 18 vuotta täyttäneillä suomalaisilla oli yhtä suuri nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen?
Ilman tietoa vastaajien valinnasta lukijoilla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida kyselyn tulosten ulkoista luotettavuutta eli yleistettävyyttä koskemaan kaikkia 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia."
Ystävällisesti Hanna Gråsten hankki uteluuni pika pikaa vastauksen tutkimuksen tehneeltä Tietoykköseltä:
"Web-kyselyosio toteutettiin kuluttajapaneelissa ja puhelinhaastatteluissa otantalähteenä käytettiin tietokantaa julkisista puhelinnumeroista.
Otoksessa on kiintiöity vastaajien sukupuoli, ikä ja asuinalue väestöpohjaa vastaavassa suhteessa Tilastokeskuksen tuoreimpiin väestötietoihin
pohjautuen. Tutkimuksen otoskehikko on muodostettu em. kriteereiden pohjalta vastaamaan maamme äänestysikäistä väestöä pl. Ahvenanmaa. Satunnaistaminen tapahtuu ositteiden sisällä."
Tämän ja uutisessa kerrotun tiedon perusteella päättelen rohkeasti, ettei Alma Median teettämä kysely ole pelkkä mätäkuun juttu. Melko luotettavasti tulokset voinee yleistää koskemaan 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia.
Tietoon virhemarginaalista ei kuitenkaan pidä luottaa
Hanna Gråsten uutisoi kyselyn virhemarginaalista tavalla, jota toimittajat järjestään käyttävät kaikissa medioissa: "Tutkimuksen virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa."
Ei helvetissä ole. Koko otokseen perustuvien tulosten virhemarginaalit vaihtelevat aina suuresti saatujen tulosten mukaan.
Kun "En lainkaan ahdistavaksi" -vastausten osuus oli 24 prosenttia, niin tämän koko otokseen perustuvan tuloksen virhemarginaali oli 1,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.
"Erittäin ahdistavaksi" taas koki Suomen tämänhetkisen ilmapiirin 5 prosenttia vastaajista. Tämän koko otokseen perustuvan tuloksen virhemarginaali oli 0,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Hanna Gråsten raportoi myös useista osaotoksiin perustuvista tuloksista. Tällaisia olivat muun muassa iän mukaan raportoidut tulokset.
Osaotosten koosta ei uutisessa kerrottu mitään, mutta Tilastokeskuksen luvuista oli helposti laskettavissa, kuinka iso oli esimerkiksi 55–64-vuotiaiden osaotos. Se oli vajaat 600.
Kun 55–64-vuotiaista vastaajista 19 prosenttia kertoi, ettei kokenut Suomen tämänhetkistä ilmapiiriä lainkaan ahdistavaksi, niin tämän tuloksen virhemarginaali oli tosiasiassa 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
55–64-vuotiaita koskevan tuloksen virhemarginaali siis oli täsmälleen kaksi kertaa isompi kuin lukijoille uutisessa kerrottu ±1,6 prosenttiyksikön virhemarginaali.
Kyselyn perusteella tiedämme näin ollen, että 95 prosentin todennäköisyydellä 55–64-vuotiaista suomalaisista 15,8–22,2 prosenttia ei koe Suomen tämänhetkistä ilmapiiriä lainkaan ahdistavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti