lauantai 27. toukokuuta 2017

"Tanska on tällä hetkellä Pohjolan vaurain maa"

Uuden Suomen 15.5.2017 julkaisemassa, Tanskaa kaikin puolin ylistävässä kirjoituksessa esitettiin väite, että "Tanska on tällä hetkellä Pohjolan vaurain maa".

Koska US:n lukijoiden tuli minusta tietää, että Pohjolan ylivoimainen kroisos on EU:n ulkopuolella oleva ETA-maa Norja, pyysin toimitusta korjaamaan asiavirheen.

Lehden uutispäällikkö Teppo Ovaskainen myönsi virheen ja kertoi selvittävänsä, korjaako virheen "Onnelliset tanskalaiset pärjäävät" -kirjoituksen kirjoittaja vai toimitus.

No, lopulta kumpikaan ei lukijoita harhaan johtanutta asiavirhettä korjannut, joten meilailin eilen Julkisen sanan neuvostolle kantelun olennaisen virheen korjaamatta jättämisestä. Tällainen kantelu JSN:lle lähti:

__________________

Julkisen sanan neuvosto
Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki


Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta


Kantelun kohde

Martti Issakaisen ”Onnelliset tanskalaiset pärjäävät” -kirjoitus Uudessa Suomessa 15.5.2017. US:n etusivulla olleen Puheenvuorokirjoituksen nettiosoite on: http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237031-onnelliset-tanskalaiset-parjaavat (tarkistettu 26.5.).   
Kantelun perusteet

US:n etusivulle nostetussa, Tanskaa kaikin puolin ylistävässä Puheenvuorokirjoituksessaan Martti Issakainen väitti, että ”Tanska on tällä hetkellä Pohjolan vaurain maa”.

Tieto oli perätön ja johti US:n lukijoita pahasti harhaan. Kyseessä oli olennainen, korjausta vaativa asiavirhe (JO 20).

Norja esimerkiksi on Tanskaa paljon vauraampi maa, kun vaurautta mitataan totutulla tavalla eli kokonaistuotannolla asukasta kohti (GDP per capita, PPP).

CIA:n World Factbookin tietojen mukaan vuonna 2016 bkt per asukas oli Tanskassa noin 46 600 dollaria, mutta Norjassa peräti 69 300 dollaria.

Tanska ei ole Pohjolan maista vaurain myöskään Legatumin tuoreimmassa vertailussa (The Legatum Prosperity Index 2016). Norja oli sijalla 2 ja Tanska sijalla 9.

Jotta US:n lukijoille ei jäisi Pohjolan maiden vauraudesta virheellistä käsitystä, lähetin US:n toimitukselle 17.5.2017 korjauspyynnön. Se on kanteluni lopussa.

Teppo Ovaskainen US:n toimituksesta vastasi korjauspyyntöön 18.5.2017. Hän totesi, että ”näytät toki olevan oikeassa”. Lisäksi hän kertoi tarkistavansa asiaa bloggaajalta: ”Katsotaan, korjaako bloggaaja itse vai me.”

Tästä ilmoituksesta huolimatta Uusi Suomi jätti lopulta olennaisen virheen korjaamatta ja rikkoi siten hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa niissä on ollut kyse olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä (JO 20).

Jokaisen noista karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tulkitsematta lainkaan hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin yksittäisen kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.  

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Tekemällä tästä kantelusta JSN:n kotisivuilla ja tiedotusvälineessä julkaistavan langettavan päätöksen neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Helsingissä 26.5.2017

Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

17. toukokuuta 2017 9.02
Markku Lehtola
Vastaanottaja: markku.huusko@almamedia.fi
Kopio: us.toimitus@almamedia.fi
”Onnelliset tanskalaiset pärjäävät” -kirjoituksen (etusivulle nostettu Martti Issakaisen kirjoitus 15.5.2017) virhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

Martti Issakainen väittää US:n etusivulle nostetussa Tanska-kirjoituksessaan, että ”Tanska on tällä hetkellä Pohjolan vaurain maa”. Tämä tieto on perätön ja johtaa lukijoita harhaan. Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Esimerkiksi Legatumin tuoreimmassa vertailussa (The Legatum Prosperity Index 2016) Tanska oli vasta sijalla 9, kun Pohjolan maista Norja oli sijalla 2.

Norja on Tanskaa paljon vauraampi myös, kun vaurautta mitataan kokonaistuotannolla asukasta kohti (GDP per capita, PPP). CIA:n World Factbookin tietojen mukaan vuonna 2016 bkt per asukas oli Tanskassa 46 600 dollaria, mutta Norjassa peräti 69 300 dollaria.

Tervehdyksin

Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti