Faktavahti

Ylen auditointigate:

Nollaraportti virheiden korjaamisesta

Yhtenä "erityisesti" auditoitavana asiana professori Olli Mäenpään tuli Ylen toimeksiannon mukaan arvioida virheiden korjaamista Ylen journalistisessa toiminnassa.

Kun Yle tavoittelee journalismissaan korkeimman tason luotettavuutta, riippumattomuutta ja laatua, kaikki tähän kohdistuvat epäilyt tuli selvittää, auditoija kuvasi tehtäväänsä. 

15.5.2017 julkaistussa raportissa auditoija kirjoitti virheiden korjaamisesta puolitoista sivua (s. 54–55). Siitä sivu tuhraantui sananvapauslain pykälien sekä JSN:n ja Ylen eettisten koodien esittelyyn.

Tässä kohtaa on hyvä tietää, että JSN:n ja Ylen eettiset koodit määrittelevät eri tavoin perusteen, jolla arvioidaan virheen korjaamisen tarvetta. Mäenpää jätti raportissaan tämän kertomatta.

Journalistin ohjeiden mukaan (kohta 20) "olennainen asiavirhe on korjattava". Ylen eettinen ohje (kohta 29) taas edellyttää, että virhe korjataan, ellei se ole "virheen vähäisyyden vuoksi tarpeetonta".

Varsinaista auditoijan arviota virheiden korjaamisesta on raportissa vain puolen sivun verran, ja koko arvio näyttää perustuvan pelkästään haastatteluihin.

Niissä tuli Mäenpään mukaan esille se, että faktojen tarkastuskulttuuria pidettiin Ylessä "yleisesti vahvana". Samoin pidettiin "ilman muuta selvänä", että havaitut virheet korjataan, joko oikaisupyynnön tai oman havainnon perusteella. 

Edellytykset ja valmius journalististen virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen ovat Mäenpään mielestä Ylessä "hyvällä tasolla". "Virheiden korjaaminen on vakiintunut ja toimiva käytäntö", hän kiittelee:

"Virheet säännönmukaisesti arvioidaan ja korjataan sekä oikaisupyyntöjen että omien havaintojen perusteella, jos siihen on aihetta. Yleisradiolle osoitetaan toisaalta runsaasti myös sellaisia oikaisupyyntöjä, joiden johdosta ei havaita korjattavaa virhettä. Tällöin myöskään korjaamiseen ei ole perustetta."

Mistään virheiden korjaamista koskevasta selvityksestä veronmaksajien kustantamassa raportissa ei ole jälkeäkään.

Ylen yleisöt eli veronmaksajat eivät saa tietää mitään siitä, kuinka paljon ja millaisia virheitä Yle korjaa ja millaiset virheet se jättää korjaamatta.

Raportissa ei ole ensimmäistäkään esimerkkiä tapauksista, joissa oikaisu oli arvioitu tarpeettomaksi virheen vähäisyyden vuoksi.

Raportissa ei ole ensimmäistäkään esimerkkiä sellaisistakaan tapauksista, joissa oikaisu oli arvioitu tarpeelliseksi.

Raportissa ei kerrota mitään myöskään siitä prosessista, jossa virheiden korjaamisen tarvetta Ylessä arvioidaan ja jossa päätökset oikaisujen julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä tehdään.

Raportissa ei kerrota mitään siitä, arvioidaanko virheiden korjaamisen tarvetta Ylessä yhtiön oman eettisen koodin perusteella vai Journalistin ohjeita tulkiten.

Raportissa ei esitetä arvioiden tueksi ensimmäistäkään argumenttia. Mitään arviotaan Mäenpää ei perustele millään tavoin eikä todistele minkäänlaisin näytöin.

Raportissa ei tosiasiassa tarjota meille mitään luotettavaa tietoa virheiden korjaamisesta Ylessä. Näiltä osin käsissämme on valitettavasti pelkkä nollaraportti.

"Vakiintunut ja toimiva käytäntö"

Pidän professori Olli Mäenpään auditointiraporttia virheiden korjaamisesta Ylessä pöyristyttävänä myös projektini kokemusten valossa.

Konkreettiset tapaukset kielivät osaltaan siitä, mitä virheiden korjaamisen "vakiintunut ja toimiva käytäntö" myös tarkoittaa. Itse kukin voi seuraavista tapauksista tehdä omat päätelmänsä:

Ennen porttikieltoani Julkisen sanan neuvosto teki julkiset päätökset kahdesta Yle-kantelustani. Toinen päätöksistä oli vapauttava (5632/Yle/14), toinen langettava (5771/Yle/15).

Kulissien takana -raportissa (s. 15 ja 30) olen kertonut kahdesta Suvivirsi-tapauksesta. Karsitut Yle-kantelut olivat porttikieltoani edeltävältä ajalta.

Porttikiellon jälkeisiä Yle-kanteluja on ollut viisi. Ne kaikki tulivat ei-julkisessa "itsesääntelyssä" karsituiksi siksi, että kantelut oli JSN:n puheenjohtajan mielestä tehty "testaustarkoituksessa".

Olen kertonut näistäkin tapauksista Faktavahti-blogissa. Tapauksista voi lukea tästä, tästä, tästä, tästä ja tästä.

Yle on pyynnöstäni toki myös korjannut koko joukon pahoja virheitään. Tuoreimmassa tapauksessa Yle korjasi englanninkielisissä Terrafame-uutisissa maailmalle levitetyt perättömät tiedot. Tästä tapauksesta kerroin blogini 16.5.2017 postauksessa.