Faktavahti

Anakronismin kukkaset äitienpäivän lehdissä

Hufvudstadsbladet ja Helsingin Sanomat onnittelivat 13.5. äitejä anakronismin kukkasin. Hbl:n historiallinen vääräaikaisuus liittyi Hitlerin valtaannousuun 1930-luvun alussa. Hesari puolestaan ajoitti väärin 1990-luvun lamaan liittyneen tärkeän tiedon taloudesta.

Patrik Haraldin tosi kiinnostava juttu kertoi Saksassa tehdystä tutkimuksesta. Sen mukaan katkerat ihmiset ovat muita huolestuneempia maahanmuutosta ja taipuvaisempia hakeutumaan ääriliikkeisiin.

Juttu julkaistiin ensin Hbl:n paperilehdessä ja jonkin ajan kuluttua lehden nettisivuilla. Nettijutun voi lukea tästä.

Yksi tutkimuksen tekijöistä oli Münchenin yliopistossa vaikuttava taloustieteen professori Panu Poutvaara. Häneltä toimittaja kysyi muun muassa, voivatko poliitikot oppia jotain tutkimuksesta.

Hbl:n paperilehden lukijat siis saivat tietää, että varoittava esimerkki löytyi 1930-luvulta: "Kun natsit tulivat valtaan, Saksassa vallitsi massatyöttömyys ja hyperinflaatio, joka söi keskiluokan säästöt."

Heti jutun luettuani meilailin toimittajalle korjauspyynnön. Tieto massatyöttömyydestä oli oikea, mutta tieto hyperinflaatiosta sitä vastoin oli olennainen asiavirhe, joka vaati oikaisua.

Hyperinflaatio Saksassa vallitsi jo kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 1923. Vuosina 1929–1933 saksalaiset elivät sen sijaan deflaation eli hintojen laskun aikaa.

Hintojen lasku oli jopa varsin rajua. Kun vuoden 1929 kuluttajahintaindeksin lukema oli 100, niin vuoteen 1933 mennessä lukema oli pudonnut peräti 85:een.

Patrik Harald suhtautui oikaisupyyntöön lehden lukijoita arvostavalla tavalla ja lupasi oitis korjata virheen.

Kun tekstiä ei vielä ollut julkaistu netissä, hän kertoi ehtivänsä korjata asiavirheen, niin ettei nettiin tarvitse tehdä erillistä oikaisua. Nettilehdessä nyt puheena oleva teksti julkaistiinkin sitten tällaisena:

"Enligt Poutvaara är 1930-talet ett varnande exempel. Innan nazisterna kom till makten i Tyskland hade det rått massarbetslöshet och hyperinflation som åt upp medelklassens besparingar."

Nyt siis 1930-luvun varoittava esimerkki kuului näin: "Ennen kuin natsit tulivat valtaan, Saksassa oli vallinnut massatyöttömyys ja hyperinflaatio, joka söi keskiluokan säästöt."

1920-luvun alun hyperinflaatio oli vallinnut paljon ennen kuin natsit tulivat valtaan, joten en pitänyt oikaisun tekstiä erityisen onnistuneena. Se oli kuitenkin oikaisu, ja sai luvan kelvata. Hbl:n printissä julkaistiin 14.5. jo selvästi parempi oikaisu:

Helsingin Sanomat kirjoitti 13.5. pääkirjoituksessaan muun muassa meriteollisuuden roolista 1990-luvun laman ja 2010-luvun taantuman taittamisessa. Kirjoituksen voi lukea tästä.

Kirjoittaja huomautti, että kun kansantalous on pieni ja vientivetoinen, yksittäisiä viennistä tehtäviä mittauksia pitää lukea varoen. Usein vasta jälkikäteen on selvää, oliko jokin heilahdus merkittävä vai ei:

Kvaerner Masa-Yardsin Abu Dhabista saamasta noin 5,5 miljardin markan (n. 1,3 miljardin euron) arvoisten kaasulaivojen jättitilauksesta HS uutisoi 27.4.1993. Uutisen mukaan laivat rakennettaisiin vuosina 1996 ja 1997.  

Ajatus, että nämä laivatilaukset olivat "ensimmäisiä enteitä" taloudellisen ahdingon päättymisestä, oli minusta koko lailla erikoinen.

Näin ainakin, jos muistamme, mitä viennille oli tapahtunut sen jälkeen kun markka oli marraskuussa 1991 devalvoitu ja syyskuussa 1992 päästetty kellumaan:

Suomen Pankin Euro & talous (5/2015) julkaisi 10.12.2015 kirjoituksen "Suomen ulkomaankaupan lyhyt historia". Kirjoituksessa todettiin muun muassa:

"Viennin arvo ja kauppataseen ylijäämä lähtivät nopeaan nousuun loppuvuonna 1991 – jo puolitoista vuotta ennen kuin bruttokansantuotteen supistuminen taittui."

Yllä olevan asetelman luvut viennin määristä ja hinnoista puhuvat nekin puolestaan. Viennin arvo oli jo vuonna 1992, paljon ennen tietoa kevään 1993 laivatilauksista, kovassa kasvussa.

Vuoden 1993 puolella vienti veti vielä rajummin. Siksi on vaikea käsittää, että tiedot vuosiin 1996 ja 1997 ajoittuvista laivojen toimituksista olisivat olleet "ensimmäisiä enteitä" taloudellisen ahdingon päättymisestä.

Tiedot viennin kääntymisestä nopeaan kasvuun olivat noita enteitä, ja niistä Helsingin Sanomatkin jo vuoden 1992 puolella tuon tuosta uutisoi.  

1990-luvun lamaan liittyvää anakronismia on muuten viljelty mediassa aiemminkin. Kaksi vuotta sitten kerroin Faktavahdissa, miten anakronismin lajia oli harrastettu Ilta-Sanomissa. Postauksen voi lukea tästä.