Faktavahti

"Korruptio ja Suomi eivät sovi 

samaan lauseeseen"

Iltalehti kertoi 15.5.2018 netissä, että Suomi sai ainoana maana täydet pisteet Euroopan neuvoston korruptioraportissa. Lehti hehkutti: "Korruptio ja Suomi eivät sovi samaan lauseeseen."

Mistä näin hurjassa hehkutuksessa oli kyse? Onko korruptio kenties onnistuttu kitkemään Suomesta kokonaan pois?

Kyse oli siitä, että Suomi oli ainoana maana pannut täytäntöön kaikki Grecon (Group of States against Corruption) suositukset kansanedustajien, tuomareiden ja syyttäjien toimintaan liittyvän korruption estämiseksi.

Korruption ja Suomen samaan lauseeseen sopimattomuutta alleviivasi IL:n tieto, että Suomi oli 3. vähiten korruptoitunut maa Transparency Internationalin indeksissä. Lehden jutun voi lukea tästä.

Suomen täysistä pisteistä uutisoi eilen myös kokoomuksen Verkkouutiset. "Suomelle kiitosta korruption estämisestä" -uutinen tiesi, että seuraavaksi parhaiten suositukset oli pantu täytäntöön Britanniassa, Ruotsissa ja Virossa. Uutisen voi lukea tästä.

Uutisten lähteenä oli oikeusministeriön 14.5. tiedote, joka tarjosi myös linkin Grecon nettisivuilla julkaistuun seurantaraporttiin.

Raportissa arvioitiin, miten 1.1.2012 käynnistetyn neljännen arviointikierroksen suositukset oli pantu täytäntöön. Ja kyllä vain, Suomi näytti ainoana maana panneen täytäntöön kaikki Grecon suositukset.

Onko vaikutusvallan kauppaaminen jo kriminalisoitu?

Tieto siitä, että Suomi on pannut täytäntöön kaikki Grecon suositukset, herätti meillä päin aikamoista ihmetystä. Mitä moinen tieto oikein tarkoitti?

Muistan, että Greco oli jo vuonna 2007, siis yksitoista vuotta sitten, patistanut Suomea harkitsemaan vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Onko se näin ollen jo kriminalisoitu? No, ei ole. 

Täytäntöönpanoksi näyttäisi Grecolle riittäneen se, että asia on pantu vireille. Ja hanke todellakin on pantu vireille kauan, kauan sitten. Jo 15.3.2011, seitsemän vuotta sitten, eduskunta hyväksyi tällaisen lausuman:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi."

Asiaan liittyivät ainakin seuraavat dokumentit: HE 79/2010 vp, LA 45/2010 vp, LaVM 45/2010 vp. Euroopan oikeusasiamiehenä toimineen Jacob Södermanin (sd.) lakialoite antaa tiiviissä muodossa käsityksen siitä, mihin vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoinnilla haluttaisiin vaikuttaa.

Kaksi vuotta sitten 31.5.2016 hallituksen lakiluonnos lähti laajalle lausuntokierrokselle. Ehdotus vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevaksi pykäläksi löytyy sivuilta 68–69. Jo varoittavana esimerkkinä juristien kryptisestä kielestä pykälään kannattaa tutustua.

OM:n laatimasta lausuntojen tiivistelmästä käy ilmi, että lausunnon antaneista tahoista 21 eli puolet kannatti ehdotusta "tai niiden voidaan sanoa suhtautuneen siihen melko myönteisesti".

Selkeän kielteisesti ehdotettuun kriminalisointiin suhtautui neljä tahoa. Torjujien lista ei yllättänyt: Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Asianajajaliitto ja ministeri Lauri Tarasti.

Näistä tahoista KKK ja EK ovat kautta aikain torjuneet aktiivisesti talousrikosten torjuntaa. Tarasti taas on se ekspertti, joka oli kätilöimässä vaikutusvallan ostajille sopivan kokoisilla porsaanrei'illä varustettua vaalirahalakia kymmenisen vuotta sitten.

Grecon tuorein korruptioraportti

"Korruptio ja Suomi eivät sovi samaan lauseeseen" -hehkutus asettuu aika outoon valoon, kun lukee Grecon tuoreinta, 27.3.2018 julkaistua arviointiraporttia.

Jos Iltalehti ja Verkkouutiset eivät uutisoi tästä kriittisestä raportista, ne tulevat kyllä johtaneeksi lukijoita pahemman kerran harhaan.

Tästä Grecon viidennen evaluointikierroksen Suomi-raportista panin merkille kaksi asiaa, joista meillä ei ole käyty oikeastaan mitään julkista keskustelua.

Ensinnäkin raportti varoitti soteen ja maakuntauudistukseen liittyvistä korruption riskeistä. OM:n 27.3.2018 englanninkielisessä tiedotteessa tämä asia ilmaistiin napakasti:

"The report pays special attention to the corruption risks that relate to privatisation in the forthcoming health, social services and regional government reform."

Kun rakennetaan yksityisen ja julkisen jättimäistä kimppakyytiä, luodaan samalla valtavasti uutta, väärinkäytöksille altista "korruptiivista rajapintaa".

Tätä korruption tutkijoiden ilmaisua raportti ei käytä, mutta juuri siitä raportin varoittamissa riskeissä nähdäkseni on kyse.

Toiseksi Grecon raportti kiinnitti huomiota siihen, että sijoittuminen vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon indekseissä on voinut synnyttää meillä valppauden sijasta itsetyytyväisyyttä.

Helsingin Sanomien Petri Sajari ja Karla Kempas kertoivat 27.3.2018 jutussaan Grecon raportista. Sinänsä ansiokkaassa jutussa ei jostakin syystä noteerattu soteen liittyviä korruption riskejä eikä indeksien luomaa petollista ja aiheetonta itsetyytyväisyyttä. Jutun voi lukea tästä.