Faktavahti

Iltalehden kaksi Enbuske-virhettä

1.

Mediapersoona Tuomas Enbuske väitti Iltalehden nettisivuilla 18.5. julkaistussa kolumnissaan, että "Suomessa yrittäjien keskimääräinen ansio on pienempi kuin palkansaajien". Kolumnin voi lukea tästä.

Väite oli tietysti silkkaa soopaa, mikä käy hyvin ilmi Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston luvuista. Kerroin tilastoviraston luvuista Faktavahdissa 23.5. ja 24.5. Postaukset voi lukea tästä ja tästä.

Perätön väite koski yleiseltä kannalta merkityksellistä tietoa tulonjaosta. Tästä syystä kyseessä oli minusta olennainen, oikaisua vaativa asiavirhe.

Koska Iltalehti korjauspyynnöstä piittaamatta jätti virheen korjaamatta, lähetin lehden menettelystä eilen kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Kantelu on postauksen lopussa.

2.

13.3.2018 Iltalehti uutisoi tunteikkaasta ja söpöstä kuvasta, jonka mediapersoona Tuomas Enbuske oli julkaissut Instagramissa. Lehden artikkelin voi lukea tästä.

Viihdejutun otsikossa, ingressissä ja leipätekstissä väitettiin virheellisesti, että kuvan vauveli oli Tuomas Enbusken ja tämän naisystävän Sarian "Salli" Antilan ikioma lapsukainen.

Niinpä Iltalehti julkaisikin kiireen vilkkaa oikaisun. Siinä lehti kertoi, että artikkeli oli perustunut virheellisiin tietoihin ja esitti samalla pahoittelun: "Toimitus pahoittelee virhettä." Oikaisun voi lukea tästä.

Oikaisu oli totta kai paikallaan, vaikka sillä tiedolla, oliko kuvan vauva Enbusken ja naisystävän, ei tietenkään ollut mitään yleistä merkitystä.

Yleistä merkitystä sitä vastoin oli korjaamatta jätetyllä pötypuheella, joka antoi lukijoille väärän kuvan yrittäjien ja palkansaajien keskimääräisistä ansioista.

Iltalehden Enbuske-virheet kuvaavat osuvasti lehtien yleisempääkin suhtautumista asiavirheiden oikaisemiseen.

Yleistä merkitystä vailla olevat virheet oikaistaan hanakasti, mutta yleisöä yleiseltä kannalta tärkeissä asioissa harhaan johtavat pahat virheet jätetään mieluusti korjaamatta. Näin se menee, valitettavasti.


–––––––––––––––––––

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Mediapersoona Tuomas Enbusken kolumni ”Porno on yhtä aitoa kuin poliitikon kyyneleet – Siksi Susanna Koski mokasi täysin” (Iltalehden nettisivut 18.5.2018). Kirjoituksen osoite on: https://blogit.iltalehti.fi/tuomas-enbuske/2018/05/18/porno-on-yhta-aitoa-kuin-poliitikon-kyyneleet-siksi-susanna-koski-mokasi-taysin/ (tarkistettu 28.5.2018).

Kantelun perusteet

Kolumnissaan Tuomas Enbuske ruoti kansanedustaja Susanna Kosken kohua herättäneitä puheita A-studion ohjelmassa, jossa Koski kohtasi pitkäaikaistyöttömän. Yksi keskustelua herättäneistä kommenteista koski lisäarvon tuottamista.

Enbusken mukaan Susanna Koski itsekään ei tuota lisäarvoa, vaan hänenkin liksansa maksetaan lisäarvoa tuottavien ihmisten, esimerkiksi yrittäjien pussista. Tässä asiayhteydessä Enbuske esitti faktaväitteen:

”Suomessa yrittäjien keskimääräinen ansio on pienempi kuin palkansaajien.”

Enbusken väite oli perätön ja johti Iltalehden lukijoita harhaan. Perätön väite oli Journalistin ohjeiden 20. kohdan tarkoittama olennainen ja oikaisua vaativa asiavirhe.

Väitteen virheellisyys kävi ilmi esimerkiksi Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston luvuista. Tuoreimmat käytettävissä olevat luvut ovat vuodelta 2016.

Tuona vuonna kulutusyksikköä kohti laskettujen, käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien kotitalouksissa 28 714 euroa. Palkansaajilla vastaavien rahatulojen mediaani oli pienempi eli 27 630 euroa.

Vuonna 2016 kulutusyksikköä kohti laskettujen, käytettävissä olevien tulojen mediaani oli maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien kotitalouksissa 34 359 euroa, palkansaajilla vastaavasti 31 123 euroa eli pienempi.

19.5.2018 lähetin Iltalehden päätoimittajalle asiavirhettä koskevan korjauspyynnön. Se on kantelun lopussa. Pyyntöön ei reagoitu millään tavoin, eikä virhettä myöskään korjattu. Jättämällä olennaisen virheen korjaamatta Iltalehti rikkoi hyvää journalistista tapaa.

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys–lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 28.5.2018

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

19. toukokuuta 2018 klo 10.38

Markku Lehtola

”Porno on yhtä aitoa kuin poliitikon kyyneleet – Siksi Susanna Koski mokasi täysin” -kirjoituksen (IL:n nettilehti 18.5.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Vastaanottaja: perttu.kauppinen@iltalehti.fi

Kopio: il.toimitus@iltalehti.fi

Hei,

Tuomas Enbuske esittää kirjoituksensa lopussa faktaväitteen, jonka mukaan ”Suomessa yrittäjien keskimääräinen ansio on pienempi kuin palkansaajien”. Väite on perätön ja johtaa Iltalehden lukijoita pahasti harhaan. Olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston mukaan (Kotitalouden tulot sosioekonomisen aseman mukaan 1987–2016) yrittäjätalouksien keskimääräiset ansiot olivat vuonna 2016 isompia kuin palkansaajatalouksien keskimääräiset ansiot. 

Tämä fakta päti sekä maatalousyrittäjiin että muihin yrittäjiin vuonna 2016 ja oli pätenyt saman tilaston mukaan jo 1996 eli kaksi vuosikymmentä sitten.

Keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot kotitaloutta kohti vuonna 2016 olivat maatalousyrittäjillä 53 150 €, muilla yrittäjillä 62 741 € ja palkansaajilla 48 186 €.

Keskimääräiset käytettävissä olevat tulot kotitaloutta kohti olivat vuonna 2016 maatalousyrittäjillä 64 927 €, muilla yrittäjillä 75 769 € ja palkansaajilla 54 440 €.

Muistutan tässä korjauspyynnössä JSN:n 7.3.2018 tekemästä langettavasta päätöksestä 6710/SL/17. Sen mukaan esitettyjen tietojen tulee pitää paikkansa myös tyyliltään ”vapaammissa” kirjoituksissa.

”Vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta”, neuvosto korosti.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com