Faktavahti

Sanomalehtien tilausmaksut nousivat 

5,7 prosenttia vuodessa

Tilastokeskus tiedotti 14.5., että kuluttajahintojen vuosimuutos huhtikuusta 2017 huhtikuuhun 2018 oli 0,8 prosenttia. Inflaatio on siis yhä varsin maltillista. Tilastoviraston tiedotteen voi lukea tästä.

Sanomalehtien tilausmaksujen "inflaatiosta" maltti on kuitenkin kaukana. Keskimäärin tilausmaksut nousivat vuodessa peräti 5,7 prosenttia, seitsemän kertaa enemmän kuin kuluttajahinnat keskimäärin.

Lehtitilausten huimaa hintakiitoa selittänee ennen muuta levikkien ja ilmoitustuottojen edelleen jatkuva alamäki.

Tilausten määrä pysytteli Sanomalehtien Liiton mukaan viime vuonna 5–6 prosentin lasku-urallaan. Kantar TNS puolestaan on kertonut, että mainonta sanomalehdissä väheni yli 10 prosenttia vuonna 2017.

Kun tilausten määrä ja ilmoitustuotot tippuvat, niin jostakinhan lehtifirmojen on rahaa tiristettävä. Sitä tiristetään ronskisti tilaajilta, vaikka moinen meno meillä päin herättääkin vähän ihmetystä.

Miten lehtitalot uskaltavat nostaa hintoja niin julmetusti?

Vuoden 2012 alussa meillä luovuttiin arvonlisäverotuksessa lehtitilausten nollaverokannasta, vastoin alan raivoisaa vastustusta. Voimaan tuli alennettu, 9 prosentin arvonlisävero. Vuoden 2013 alusta alv nousi 10 prosenttiin, kun kaikkia alveja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Politiikan päättäjiä median edunvalvojat pelottelivat ennen uudistusta muun muassa tiedoilla, joiden mukaan 9 prosentin alv romahduttaa sanomalehtien levikit ja vie alalta tuhansia työpaikkoja.

Lobbauksen tueksi ala oli teettänyt tutkimuksia lehtitilausten kysynnän hintajoustoista. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta (VaVM 9/2011) sai kuulla, että jouston itseisarvo oli peräti 1,77. Hallitus oli arvioinut (HE 52/2011) hintajouston olevan vain 0,3.

No, tammikuun 2012 alussa alvin nollaverokannasta kuitenkin siirryttiin 9 prosentin kantaan. Alan toimijat upottivat koko alvin heti lehtitilausten hintoihin. Tämä kävi ilmi kuluttajahintaindeksistä.

Laskin tänään, että tammikuusta 2012 huhtikuuhun 2018 sanomalehtien tilausmaksuja nostettiin keskimäärin 33,6 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat samaan aikaan vain 5,7 prosenttia.

Reaalista nousua tilaushintoihin siis tuli 26,4 prosenttia. Jos median lobbareiden tieto hintajouston itseisarvosta 1,77 olisi ollut totta, levikkien olisi pitänyt romahtaa lähes puoleen. Näin ei käynyt.

Lehtifirmat uskaltavat nostaa hintoja julmetusti, koska ne tietävät, että tilattava lehti on yhä isolle joukolle kansalaisia ruuan tapaan välttämätön hyödyke. Sen kysyntä ei paljoakaan jousta, vaikka hintaa nostetaan.

"Vastuullinen journalismi" vaikenee visusti hintakiidosta

Olen yli viisi vuotta jatkuneen projektini aikana pannut merkille, että lehdet vaikenevat visusti tilausmaksuja kuvaavista tilastotiedoista. Yhtä visusti ne vaikenevat siitä alan firmojen yritystuesta, joka on leivottu alennettuun arvonlisäveroon.

Koska pidän arvossa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, olen tuon tuosta kirjoitellut lehtitilausten hinnoista ja verotuesta. Tämä postaus taitaa olla järjestyksessään jo yhdestoista.

Jos haluat saada asiasta lisäinfoa, niin sitä voi lukea aikajärjestyksessä tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä ja tästä.