Faktavahti

Hesari siirsi Ylen rahoituksen "budjetin sisään"

Kerron tässä melko pitkässä postauksessani Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin 18.2. tekemästä kulissien takaisesta, ei-julkisesta karsintapäätöksestä 73. 6100/SL/16. Karsintaratkaisun esittelevänä sihteerinä JSN:ssä toimi Nenne Hallman.

Päätös koski Helsingin Sanomista tekemääni kantelua. Kantelun perusteena oli se, että lehti oli jättänyt pyynnöstä huolimatta korjaamatta asiavirheen, jota pidin Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittamalla tavalla olennaisena ja siksi korjausta vaativana.

Mutta mitä se oikein tarkoittaa, että JSN:n puheenjohtajan päätös on "kulissien takainen" ja "ei-julkinen"? Tätä asiaa on aluksi syytä vähän selventää.

Karsintapäätös ei ole salainen. Se merkitään JSN:n puheenjohtajan päätöspöytäkirjaan, joka on julkinen. Pöytäkirjaa voi kuka hyvänsä käydä tutkailemassa JSN:n toimistossa.

Karsintapäätöstä ei kuitenkaan missään eikä koskaan julkaista. Siksi se jää käytännössä yleisöltä pimitetyksi. Kutsun tällaista päätöstä tästä syystä ei-julkiseksi.

Hyvän journalistisen tavan tulkitsemista median itsesääntelyssä tähän tapaan pidän vähän ilkeästi sanottuna kulissien takaisena kähmintänä. Median yleisön oikeuksia järjestely totta kai loukkaa.

Hesarin virhe

Korjausta vaatinut asiavirhe sisältyi 4.2. julkaistuun toimittaja Jaakko Lyytisen juttuun "Hallitus tarttui nyt Ylen asemaan". Lyytinen kertoi, miten Sipilän hallitus ohitti Yleä koskevissa asioissa parlamentaarisen perinteen syksyllä 2016 jo toistamiseen.

Tässä yhteydessä hän väitti: "Vuoden 2016 talousarvioesityksessään hallitus päätti siirtää Ylen rahoituksen osaksi valtiontalouden kehyksiä – siis budjetin sisään.”

Väite Ylen rahoituksen siirtämisestä ”budjetin sisään” vuoden 2016 budjetissa oli perätön. Se johti harhaan kaikkia niitä lukijoita, jotka eivät olleet hyvin perillä kehysmenettelystä ja siitä, miten Ylen rahoitus oli oikeasti järjestetty. 

Näin perustelin kantelussani HS:n virheen korjaustarvetta

"Hallituksen esityksellä laiksi yleisradioverosta (HE 28/2012) toteutettiin eduskuntaryhmien puheenjohtajien 16.12.2011 sopiman ratkaisun mukainen Ylen rahoitusjärjestely. Järjestelyssä luovuttiin televisiomaksuista ja siirryttiin budjettirahoitukseen.

Esityksessä todettiin järjestelystä näin: ”Niin sanotusta Yle-verosta säädettäisiin uudessa laissa yleisradioverosta. Periaatepäätöksen mukaan vero tuloutetaan valtion talousarvioon, josta varat ohjataan valtion televisio- ja radiorahastoon. Rahastosta siirrettäisiin vuosittain valtion televisio- ja radiorahastosta annetussa laissa säädetty summa Yleisradio Oy:lle.”

Vuoden 2013 budjettiin hyväksyttiin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan 500 000 000 euron siirtomääräraha momentille 31.40.60. Ylen rahoitus on siten ollut budjetin sisällä jo vuodesta 2013 lähtien, joten sitä ei siirretty ”budjetin sisään” vuoden 2016 budjettiesityksen yhteydessä.

HS:n juttu johti lukijoita harhaan uskotellessaan, että Ylen rahoitus hoidettiin ennen valtiontalouden kehysten sisään siirtämistä jollakin budjetin ulkopuolisella järjestelyllä. Samalla HS tuli antaneeksi koko kehysmenettelystä sen väärän kuvan, että kehyksen ulkopuoliset menot eivät ole budjetin sisällä.

Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän suurelle osalle, noin 80 prosentille valtion talousarviomenoista. Tänä vuonna hallinnonalojen kehysmenot ovat runsaat 44 miljardia euroa. Kehyksen ulkopuoliset budjettitalouden menot ovat noin 10 miljardia euroa, mutta nekin ovat tietenkin budjetin sisällä.

Kehyksen ulkopuolella on esimerkiksi asumistuki, mutta asumistukeen myönnetty noin 1,2 miljardin euron määräraha on kuitenkin budjetin sisällä momentilla 33.10.54. Aivan samoin Ylen rahoitus oli vuosina 2013–2015 kehyksen ulkopuolella, mutta budjetin sisällä momentilla 31.40.60." 

JSN:n puheenjohtajan karsintapäätös

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 4.2.2016 julkaistuun juttuun ”Hallitus tarttui nyt Ylen asemaan”.

Kantelijan mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että Ylen rahoituksen siirto osaksi valtiontalouden kehystä tarkoitti Ylen rahoituksen siirtoa "budjetin sisään". Kantelijan mukaan HS tuli uskotelleeksi lukijoille, että Ylen rahoitus oli ennen vuoden 2016 budjettiratkaisua toteutettu jollain budjetin ulkopuolisella järjestelyllä. Kantelija on pyytänyt Helsingin Sanomia korjaamaan virheen. Kantelijan mukaan lehti ei reagoinut hänen korjauspyyntöönsä.

Toisin kuin kantelija väittää, lehti on vastannut kantelijan korjauspyyntöön. Lehden mukaan kyseessä ei ole virhe, koska Ylen rahoituksen siirtämisellä ”budjetin sisään” viitattiin rahoituksen siirtämiseen valtiontalouden kehykseen. Ilmaisu ”budjetin sisään” voi olla epätarkka, mutta sitä on käytetty yleisesti tästä asiasta keskusteltaessa ja asia avataan tyhjentävästi Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa.

Kyseessä ei ole olennainen asiavirhe.

Helsingin Sanomat ei ole rikkonut uutisoinnissaan Journalistin ohjeita.

Esitys: Karsitaan.

Päätös: Karsittiin.

Kommentti karsintapäätöksestä

JSN:n puheenjohtajan mukaan "budjetin sisään" -ilmaisua, joka voi olla epätarkka, on käytetty yleisesti tästä asiasta keskusteltaessa. Perätöntä tietoa siis on levitetty muillekin kuin Hesarin lukijoille, mistä on syytä olla huolissaan.

Toiseksi kiinnitän huomiota JSN:n puheenjohtajan arvioon, jonka mukaan asia avataan "tyhjentävästi" HS:n laajassa artikkelissa. Postauksen kriittisen lukijan kannattaa lukea HS:n artikkeli ja arvioida, tuliko Ylen rahoituksen siirto "budjetin sisään" avatuksi "tyhjentävästi".

Kolmanneksi kiinnitän huomiota JSN:n puheenjohtajan kiusalliseen tapaan esittää kanteluista perättömiä väitteitä ei-julkisissa karsintapäätöksissään.

Tällä kertaa Elina Grundström väitti, että "kantelijan mukaan lehti ei reagoinut hänen korjauspyyntöönsä". Ja edelleen: "Toisin kuin kantelija väittää, lehti on vastannut kantelijan korjauspyyntöön."

10.2.2016 päivätyssä kantelussani kirjoitin näin:

"Jaakko Lyytinen vastasi pyyntöön välittömästi ja kiitti ”kommentista”. Viitaten eduskuntaryhmien puheenjohtajien 16.11.2011 julkilausumaan hän väitti, että Yle on ollut vain ”teknisesti” osa valtion tulo- ja menoarviota." 

-----------------------------

Julkisen sanan neuvosto

Eteläranta 10

00130 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Helsingin Sanomissa 4.2.2016 julkaistu toimittaja Jaakko Lyytisen juttu ”Hallitus tarttui nyt Ylen asemaan” (leike liitteenä).

Kantelun perusteet

Jutussa todettiin, että hallitus ohitti Yleä koskevissa asioissa parlamentaarisen perinteen syksyllä 2016 toistamiseen. Tässä yhteydessä esitettiin väite: ”Vuoden 2016 talousarvioesityksessään hallitus päätti siirtää Ylen rahoituksen osaksi valtiontalouden kehyksiä – siis budjetin sisään.”

Väite Ylen rahoituksen siirtämisestä ”budjetin sisään” oli perätön ja johti lukijoita harhaan. Perätön tieto oli Journalistin ohjeiden 20. kohdan tarkoittama olennainen asiavirhe, joka tuli korjata viipymättä.

Hallituksen esityksellä laiksi yleisradioverosta (HE 28/2012) toteutettiin eduskuntaryhmien puheenjohtajien 16.12.2011 sopiman ratkaisun mukainen Ylen rahoitusjärjestely. Järjestelyssä luovuttiin televisiomaksuista ja siirryttiin budjettirahoitukseen.

Esityksessä todettiin järjestelystä näin: ”Niin sanotusta Yle-verosta säädettäisiin uudessa laissa yleisradioverosta. Periaatepäätöksen mukaan vero tuloutetaan valtion talousarvioon, josta varat ohjataan valtion televisio- ja radiorahastoon. Rahastosta siirrettäisiin vuosittain valtion televisio- ja radiorahastosta annetussa laissa säädetty summa Yleisradio Oy:lle.”

Vuoden 2013 budjettiin hyväksyttiin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan 500 000 000 euron siirtomääräraha momentille 31.40.60. Ylen rahoitus on siten ollut budjetin sisällä jo vuodesta 2013 lähtien, joten sitä ei siirretty ”budjetin sisään” vuoden 2016 budjettiesityksen yhteydessä.

HS:n juttu johti lukijoita harhaan uskotellessaan, että Ylen rahoitus hoidettiin ennen valtiontalouden kehysten sisään siirtämistä jollakin budjetin ulkopuolisella järjestelyllä. Samalla HS tuli antaneeksi koko kehysmenettelystä sen väärän kuvan, että kehyksen ulkopuoliset menot eivät ole budjetin sisällä.

Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän suurelle osalle, noin 80 prosentille valtion talousarviomenoista. Tänä vuonna hallinnonalojen kehysmenot ovat runsaat 44 miljardia euroa. Kehyksen ulkopuoliset budjettitalouden menot ovat noin 10 miljardia euroa, mutta nekin ovat tietenkin budjetin sisällä.

Kehyksen ulkopuolella on esimerkiksi asumistuki, mutta asumistukeen myönnetty noin 1,2 miljardin euron määräraha on kuitenkin budjetin sisällä momentilla 33.10.54. Aivan samoin Ylen rahoitus oli vuosina 2013–2015 kehyksen ulkopuolella, mutta budjetin sisällä momentilla 31.40.60.

4.2. lähetin HS:n toimitukselle sähköpostitse korjauspyynnön (sen teksti on kopiona kantelun kuittauksen perässä).

Jaakko Lyytinen vastasi pyyntöön välittömästi ja kiitti ”kommentista”. Viitaten eduskuntaryhmien puheenjohtajien 16.11.2011 julkilausumaan hän väitti, että Yle on ollut vain ”teknisesti” osa valtion tulo- ja menoarviota.

Koska Yle ei ole ollut vain teknisesti osa valtion budjettia ja koska Lyytinen oli tulkinnut korjauspyynnön vain kommentiksi, uudistin pyynnön vielä samana päivänä (ks. uudistetun korjauspyynnön tekstiä kantelun lopussa).

Uudistamaani korjauspyyntöön HS ei reagoinut eikä korjannut virhettään. Jättämällä korjaamatta olennaisen asiavirheen HS rikkoi hyvää journalistista tapaa.

Helsingissä 10.2.2016

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

4. helmikuuta 2016 9.26

Markku Lehtola

Vastaanottaja: jaakko.lyytinen@hs.fi

Kopio: hs.kulttuuri@hs.fi, hanna.mahlamaki@hs.fi, pirkko.kotirinta@hs.fi

"Hallitus tarttui nyt Ylen asemaan – jutun (HS 4.2.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Hei,

kerroit jutussasi, että vuoden 2016 talousarvioesityksessään hallitus päätti siirtää Ylen rahoituksen osaksi valtiontalouden kehystä – ”siis budjetin sisään”. Moisella ajatuksella tulit uskotelleeksi lukijoille harhaanjohtavasti, että Ylen rahoitus olisi ollut jotenkin budjetin ulkopuolella. 

Siirto osaksi valtiontalouden kehystä ei tarkoittanut sitä, että Ylen rahoitus olisi siirretty budjetin ulkopuolelta budjetin ”sisälle”. Ylen rahoitus on jo vuosikausia ollut budjetin ”sisällä”. 

Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta on löytynyt ja löytyy momentti 31.40.60, jonka otsikkona on ”Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3v)”. Vuosina 2014–2016 momentilla on ollut 507 948 000 euron määräraha.

Jotta HS:n lukijat saavat asiasta oikean kuvan, olennainen asiavirhe on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com

UUDISTETTU KORJAUSPYYNTÖ

(4.2. klo 11.28 samoihin sähköpostiosoitteisiin kuin korjauspyyntö)

Hei,

Yle-veron tuotot tuloutetaan ”teknisesti” valtion talousarvioon tietääkseni aivan samalla tavalla ”teknisesti” kuin muutkin tuloverot. Ne siis ovat budjetin ”sisällä” samaan tapaan kuin muidenkin verojen tuotot.

Valtiontalouden kehysten ulkopuolelle jättäminen liittyi vain siihen, että Ylen julkisen palvelun rahoituksesta oli määrä päättää ”parlamentaarisesti” eli yli hallitus- ja oppositiorajojen Ylen riippumattomuuden turvaamiseksi.

Ryhmäpuheenjohtajien lausuma ei toden totta tarkoittanut sitä, että Yle-veron tuotto eli Ylen rahoitus olisi jätetty jotenkin budjetin ulkopuolelle. Niinpä uudistankin korjauspyyntöni.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com