Faktavahti

JHL:n edustajiston jäsen sotki prosentit ja prosenttiyksiköt ja vähän muutakin – kantelu JSN:lle

Kansan Uutiset julkaisi verkkolehtensä Lukijalta-palstalla 8.5. pääluottamusmies Jarno Strengellin täräkän tykityksen kilpailukykysopimuksen isosta ongelmasta. Kirjoitukseen oli putkahtanut kaksikin olennaista asiavirhettä.

Toinen pahoista virheistä koski sitä, kuinka paljon yrityksiltä perittävä yhteisövero laski vuosina 2012–2015. Strengellin mielestä se laski "kuudella prosentilla".

Oikeasti eduskunta laski yhteisöveroa Jyrki Kataisen hallituksen esityksistä paljon enemmän, peräti 23,1 prosentilla: 26,0 prosentista 20,0 prosenttiin. Strengelliltä olivat menneet sekaisin prosentit ja prosenttiyksiköt.

Yhteisöveron prosentteihin perehtymätön KU:n lukijapolo ei mistään voinut tietää JHL:n edustajiston jäsenen sotkeneen käsitteitä, ja tuli siksi vedetyksi nenästä.

Nenästä vedetyksi lukija tuli, kun KU:n toimitus ei suostunut korjaamaan virhettä, joka vähätteli rajusti yrityksille järjestetyn veroalen tosiasiallisia mittoja.

Koska viattoman työväen petkuttaminen pahojen asiavirheiden korjaamatta jättämisellä ei minusta ole hyvän journalistisen tavan mukaista, tein kantelun Julkisen sanan neuvostolle.

Julkaisen kantelun postaukseni lopussa. Blogini lukijat voivat näin pohtia, mitä kantelulle pitäisi JSN:n itsesääntelymyllyssä tehdä. Pitäisikö kantelu kähmiä päiviltä karsinnan kulissien takana vai ottaa neuvostossa käsiteltäväksi?

Julkisen sanan neuvosto kielitoimistona

Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehti valisti meitä prosentista ja prosenttiyksiköstä vuoden 2006 toisessa numerossaan näin:

"Prosenttiyksikkö on eri asia kuin prosentti. Prosentti on sadasosa: 5 % on 5 sadasosaa. Prosenttiyksikkö-sanaa käytetään vertailtaessa prosenttilukuja keskenään: jos korko on ollut tähän asti 10 % ja se korotetaan 12 %:iin, on koron muutos kaksi prosenttiyksikköä."

"Toisaalta voidaan laskea, kuinka suuri osuus tuo nousu on lähtömäärästä. Lukujen 10 ja 12 erotus on 2, ja kun lasketaan, kuinka monta prosenttia (eli sadasosaa) se on 10:stä, päädytään lukuun 20. Koron nousu on siis 20 prosenttia mutta 2 prosenttiyksikköä."

Näin siis kielenhuollon ammattilaiset. Mutta heidän valistuksensa tulisi kyllä karsituksi JSN:n itsesääntelyn rattaissa. JSN nimittäin on päättänyt peräti julkisella puolellaan (5488/SL/14), että prosentti on kuin onkin sama asia kuin prosenttiyksikkö.

Prosentti on vain prosenttiyksikön "yksinkertainen" ja "kansankielinen" ilmaisu, median aidon itsesääntelyn pyörittäjät tiesivät. Terkkuja vain sen oikean kielitoimiston kivalle väelle.

"JSN-kielitoimistona" toimivat 17.9.2014: Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Tässä yksimielisessä ratkaisussa oli kyse siitä, että Demari.fi:n toimitus siteerasi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen virheellistä blogitekstiä. Käsitesotku siis oli jo sitaatin alkuperäisessä ja arvovaltaisessa lähteessä.

Erityisen kiinnostavaa on se, miten JSN luki lehden ansioksi sen, että se oli siteerannut alkuperäistä lähdettään "täsmällisesti". Pötypuheitakin siis on syytä siteerata oikein ja täsmällisesti, mistä joka toimittajan kannattaa olla tietoinen.

KANSAN UUTISIA KOSKEVA KANTELU:

Julkisen sanan neuvosto

Eteläranta 10

00130 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Kansan Uutisten nettilehdessä 8.5.2016 julkaistu pääluottamusmies Jarno Strengellin kirjoitus ”JHL äänestää kilpailukykysopimuksesta”. Kirjoituksen osoite KU:n verkkolehdessä on: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3541921-jhl-aanestaa-kilpailukykysopimuksesta

(tarkistettu 14.5.2016).

Kantelun perusteet

Kirjoituksessaan JHL:n edustajiston jäsen Jarno Strengell korosti kilpailukykysopimuksen yhtenä isona ongelmana sitä, ettei siinä mitenkään ohjata työnantajia säästyneiden rahojen käytössä. Tässä yhteydessä hän väitti:

”Rahat voidaan jakaa osakkeenomistajille lisäosinkoina, kuten tapahtui vuosina 2012–2015 työnantajien kelamaksun poistuessa ja yhteisöveron laskiessa kuudella prosentilla. Edellä mainitun piti tuoda 200 000 uutta työpaikkaa, mutta työttömyys lisääntyi ja investointien määrä laski.”

Strengellin väitteeseen sisältyi kaikkiaan kolme asiavirhettä. Yhtä lukuun ottamatta ne olivat kirjoituksen asiayhteydessä olennaisia virheitä, jotka lehden tuli korjata viipymättä (JO 20).

Työnantajien Kela-maksu poistui jo 1.1.2010 eikä vasta vuosina 2012–2015, kuten kirjoittaja antoi ymmärtää. Tätä ajoitusvirhettä en kuitenkaan pidä kirjoituksen asiasisällön kannalta olennaisena virheenä.

Olennainen virhe sen sijaan oli väite yhteisöveron laskusta ”kuudella prosentilla”. Olennainen virhe oli myös väite, että ”edellä mainitun piti tuoda 200 000 uutta työpaikkaa” (vaikka tulkitsisi ”edellä mainitun” viitanneen yhteisöveron laskuun plus Kela-maksun poistumiseen).

Vuoden 2012 alussa yhteisöverokanta aleni 26,0 prosentista 24,5 prosenttiin. Vuoden 2014 alussa yhteisöverokanta laski edelleen 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin.

Vuodesta 2011 vuoteen 2014 yhteisöverokantaa siis laskettiin kaikkiaan 23,1 prosentilla. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 yhteisöverokannan lasku oli 18,3 prosenttia.

Oikeasti yhteisöveron lasku oli näin ollen kolmin- tai jopa nelinkertainen Strengellin väittämään verrattuna. Oikea tieto siis erosi radikaalisti eli suuruusluokaltaan perättömästä tiedosta.

Uusia työpaikkoja koskevaa väitettä tarkasteltaessa suuruusluokkaero oikean ja väärän tiedon välillä oli vieläkin isompi.

Esittäessään Kela-maksun poistamista työnantajilta vuoden 2010 alusta Matti Vanhasen II hallitus kertoi (HE 147/2009) VM:n arvioineen, että ”usean vuoden aikavälillä” maksun poisto tukee työvoiman kysyntää ”yhteensä noin 10 000 hengellä”.

Kun Jyrki Kataisen hallitus esitti (HE 50/2011 ja HE 130/2011) yhteisöverokannan alentamista 26,0 prosentista 24,5 prosenttiin, se ei sanonut alennuksen työllisyysvaikutuksista mitään. Niiden täytyi kaiken järjen mukaan kuitenkin jäädä sittemmin toteutetun paljon isomman veroalen vaikutuksia vähäisemmiksi.

Kun Kataisen hallitus esitti yhteisöverokantaan peräti 4,5 prosenttiyksikön alea vuoden 2014 alusta, se viittasi (HE 185/2013) VATT:n selvitykseen alennuksen vaikutuksista: ”Selvityksen mukaan työllisyys paranisi keskipitkällä aikavälillä noin 5 000–7 000 henkilöllä.”

Edellä esitetyistä tiedoista voi nähdä, että Kela-maksun poiston ja yhteisöveroalen ”piti tuoda” yhteensä enintään noin 20 000 uutta työpaikkaa keskipitkällä aikavälillä. Strengellin perätön, kaiketi väärinkäsitykseen perustunut tieto siis oli ainakin 10-kertainen oikeaan tietoon verrattuna.

Koska yllä kuvatut kaksi asiavirhettä olivat mielestäni olennaisia ja korjausta vaativia virheitä, pyysin KU:n toimitusta korjaamaan virheet (9.5. lähetetyn korjauspyynnön teksti on kantelun kuittauksen perässä).

Kansan Uutisten toimitus ei vastannut korjauspyyntöön eikä myöskään oikaissut virheitä. Jättämällä pyynnöstä huolimatta korjaamatta olennaiset asiavirheet Kansan Uutiset rikkoi hyvää journalistista tapaa.

Helsingissä 14.5.2016

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

KORJAUSPYYNTÖ

9. toukokuuta 2016 6.25

Markku Lehtola

Vastaanottaja: sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi

Kopio: ku@kansanuutiset.fi

”JHL äänestää kilpailukykysopimuksesta -kirjoituksen (KU:n nettilehti 8.5.2016) virheitä koskeva korjauspyyntö

Hei,

JHL:n edustajiston jäsen, pääluottamusmies Jarno Strengell nimesi kilpailukykysopimuksen yhdeksi isoksi ongelmaksi sen, ettei siinä millään tavalla ohjata työnantajia säästyneiden rahojen käytössä. Tämän todettuaan hän väitti:

”Rahat voidaan jakaa osakkeenomistajille lisäosinkoina, kuten tapahtui vuosina 2012–2015 työnantajien kelamaksun poistuessa ja yhteisöveron laskiessa kuudella prosentilla. Edellä mainitun piti tuoda 200 000 uutta työpaikkaa, mutta työttömyys lisääntyi ja investointien määrä laski.”

Vuoden 2012 alussa yhteisöveroa alennettiin 26,0 %:sta 24,5 %:iin eli 1,5 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2014 alusta yhteisövero laski edelleen 24,5 %:sta 20,0 %:iin eli 4,5 prosenttiyksiköllä.

Yhteensä 6,0 prosenttiyksikön lasku merkitsi sitä, että yhteisöveroa alennettiin vuodesta 2011 vuoteen 2014 kaikkiaan 23 %. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 yhteisövero laski 18,3 %. Oikeasti yhteisövero siis laski moninkertaisesti kirjoittajan väittämään 6 %:iin verrattuna.

Perätön oli myös se kirjoittajan väite, että yhteisöveron laskun tai työanantajien Kela-maksun poistamisen plus yhteisöveron laskun piti tuoda 200 000 uutta työpaikkaa. Väite perustui kaiketi jonkinlaiseen väärinkäsitykseen.

Työministeri Anni Sinnemäki totesi 12.11.2010 (vastaus kirjalliseen kysymykseen 876/2010) hallituksen esitykseen viitaten, että Kela-maksun poistaminen vuoden 2010 alussa tukee työvoiman kysyntää usean vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000 hengellä.

Yhteisöveron 4,5 prosenttiyksikön laskun vuoden 2014 alusta VATT arvioi parantavan työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä 5 000–7 000 henkilöllä. Kaksi vuotta aiemmin toteutetun 1,5 prosenttiyksikön laskun työllisyysvaikutuksista en löytänyt arviota. Vaikutukset lienee arvioitu vähäisemmiksi kuin 2014 alussa toteutuneen kolminkertaisen laskun vaikutukset.

Näiden tietojen valossa on selvää, että kirjoittajan ”edellä mainitun piti tuoda 200 000 uutta työpaikkaa” -väite liioitteli valtavasti työnantajien Kela-maksun poiston ja yhteisöveron kuuden prosenttiyksikön laskun vaikutusta.

Jarno Strengellin perättömät väitteet olivat käsitykseni mukaan Journalistin ohjeiden 20. kohdan tarkoittamia olennaisia asiavirheitä, jotka on syytä korjata viipymättä.  

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola [at] gmail.com