Faktavahti

Median itsesääntely läpinäkyväksi -vetoomus kansanedustajille

Lähetin tänään lauantaina kaikille kansanedustajille tietoa Julkisen sanan neuvoston kulissien takaisesta toiminnasta. Pyysin edustajia ja eduskuntaryhmiä vaikuttamaan median järjestöihin, niin että ne avaavat hyvän journalistisen tavan tulkitsemisen täysin läpinäkyväksi. Tällaisen vetoomuksen parlamentaarikot saivat pohdittavakseen:

"Arvoisa kansanedustaja

Tiedätkö, että valtionapua saava Julkisen sanan neuvosto (JSN) tulkitsee hyvää journalistista tapaa jatkuvasti myös sellaisin päätöksin, joita ei koskaan julkaista? 

Itse asiassa suuri osa median ns. aidosta itsesääntelystä on sellaista, josta yleisöllä, siis äänestäjilläsi, ei voi olla aavistustakaan. 

Usein kulissien takaiset päätökset koskevat virheen korjaamista (Journalistin ohjeiden kohta 20), tai oikeammin virheen korjaamatta jättämistä.

Tämän olen todennut testattuani yli kolmen vuoden ajan, miten tiedotusvälineet ja JSN käytännössä suhtautuvat virheiden korjaamiseen eli tiedon todenmukaisuuden vaateeseen.

”JSN-testissäni” olen menetellyt näin: 

Kun olen havainnut vaikkapa lehden julkaisseen asiavirheen, jolla on ollut yleistä merkitystä, olen pyytänyt toimitusta korjaamaan virheen. Ellei se ole suostunut julkaisemaan oikaisua, olen tehnyt kantelun JSN:lle.

Osa kanteluistani on johtanut neuvoston vapauttaviin, osa langettaviin päätöksiin. Noin 40 kertaa on käynyt kuitenkin niin, että kanteluni on tullut karsituksi. 

JSN:n puheenjohtaja on toisin sanoen hyvää journalistista tapaa tulkiten päättänyt, ettei neuvosto ota kantelua lainkaan käsiteltäväkseen.

Tässä yhteydessä on hyvä korostaa, että karsintapäätökset eivät ole salaisia. Ne merkitään JSN:n puheenjohtajan päätöspöytäkirjaan, johon kuka vain voi JSN:n toimistossa tutustua. 

Koska karsintapäätöksiä ja niiden perusteluja ei koskaan missään julkaista, ne jäävät median yleisön kannalta katsoen kuitenkin käytännössä ei-julkisiksi. 

Myöskään toimittajat, joiden tulisi tuntea hyvän journalistisen tavan linjaukset, eivät tiedä mitään tällaisista päätöksistä.

Tämä mielestäni ongelmallinen ja journalismin etiikan kannalta arveluttava järjestely merkitsee yleisölle ainakin kahta asiaa.

Yleisö ei ensiksikään saa tietää, että mediassa on ylipäätään julkaistu virheellistä tietoa. Monista tärkeistä asioista jää yleisölle tästä syystä väärä käsitys.

Toisekseen yleisö ei nyt tiedä, missä hyvän journalistisen tavan rajat meillä oikeasti ovat, koska JSN julkaisee sivuillaan vain osan hyvän journalistisen tavan tulkinnoista.

Äänestäjäsi eivät nyt tiedä esimerkiksi sitä, millaisten asiavirheiden korjaamatta jättämistä JSN käytännössä pitää hyvän journalistisen tavan mukaisena.

Koko medialystin maksavalla yleisöllä tulisi totta kai olla oikeus tietää tästä JSN:n tulkintojen muodostamasta linjasta ja myös aito mahdollisuus ottaa siihen kantaa.

Oikeus tietää tulisi yleisöllä olla erityisesti siitä syystä, että karsintamenettelyn kulisseissa ei ratkota ainoastaan mitättömiä asioita. Kerron siitä yhden esimerkin.

Keväällä 2013 Helsingin Sanomat julkaisi uutisen OECD:n hyvinvointivertailusta, jota järjestö ei ollut lainkaan tehnyt. Lehti ei suostunut korjaamaan noloa virhettään.

Niinpä kantelin mielestäni olennaisen virheen korjaamatta jättämisestä JSN:lle. Sen puheenjohtaja karsi kantelun. 

Tästä syystä HS:n lukijat eivät silloin saaneet tietää lehtensä uutisoineen sellaisesta OECD:n vertailusta, jota järjestö ei ollut tehnyt.

Olen laatinut JSN-testini aineistojen pohjalta 39-sivuisen journalistisen raportin. Sen nimi on ”Kulissien takana”. 

Ei-julkisen itsesääntelyn paljastava raporttini on nyt julkaistu Jani Kaaron, vuoden 2015 tiedetoimittajan, kolumnin yhteydessä joukkorahoitusjournalismia harjoittavan Rapport.fi:n sivuilla.

Kaaron kolumni ja sen yhteydessä julkaistu raportti löytyvät netistä osoitteesta http://www.rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=225522. 

Raportissani esittelin ja analysoin kaikkiaan 32 karsintapäätöstä. Kaksi niistä koski kansanedustajista (Arto Satonen ja Paavo Arhinmäki) esitettyjen virheellisten tietojen korjaamatta jättämistä.

Toivon sinun tutustuvan kolumniin ja raporttiin. Toivon sinun ja ryhmäsi myös vaikuttavan median etujärjestöihin, niin että ne avaavat hyvän journalistisen tavan tulkitsemisen täysin läpinäkyväksi. 

Media edellyttää kaikelta julkisen vallan käytöltä hyvin perustein läpinäkyvyyttä ja korostaa sen merkitystä demokratiassa. 

On kestämätöntä, että media itse harjoittaa aitoa itsesääntelyä suurelta osin kulissien takana, suomalaisten tietämättä. 

On kestämätöntä, että verovaroin rahoitettu Yle, jota eduskunta valvoo, osallistuu tällaiseen ei-julkiseen toimintaan, joka selvästi loukkaa veronmaksajien oikeuksia."