Faktavahti

FAKTAT TISKIIN!

A prillipäivänä 2014 eli kolme vuotta sitten perustettiin sittemmin paljon julkisuutta saanut ja palkintojakin voittanut Faktabaari eli verkossa toimiva suomalainen faktantarkistuspalvelu.

Juhlistin merkkipäivää ja ostin baarin perustajiin kuuluneen Tuomas Murajan kirjoittaman, juuri julkaistun suomalaisen faktantarkistuksen käsikirjan FAKTAT TISKIIN!.

34,95 € maksanut käsikirja oli toki hintansa väärti, mutta herätti pari kriittistä kysymystä palvelun tavasta toimia. Faktabaarin tuloksetkaan eivät erityisemmin vakuuta: paljon puhetta, vähän villoja.

Näin Faktabaari Tuomas Murajan käsikirjan mukaan toimii: Faktabaarin toimitus saa vihjeen tarkistettavasta faktasta ja ottaa yhteyden dokumentoinnin ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

Saatuaan asiantuntijalta vastauksen toimitus kirjoittaa faktan tarkistuksesta tekstin ja luettaa sen vielä varmuuden vuoksi toisella alaa tuntevalla asiantuntijalla.

Kun näin tarkistettu ja muokattu teksti on valmis ja hyväksytty, se julkaistaan Faktabaarin sivuilla ja julistetaan tuomio: 1. totta, 2. väärin, 3. 50/50.

Tähän asti faktantarkistamisen prosessi on ihan OK, samoin baarin toimintaidea. Mutta sitten prosessi jää pahasti kesken, vähän niin kuin keskeytetty yhdyntä.

Käsikirjan teksteistä päätellen Faktabaari ei ollenkaan haasta medioita eikä pyydä niitä oikaisemaan faktavirheitään. Minun "kiskani" on toiminut ihan eri ajatuksella: se on meilaillut "JSN-testin" aikana syksystä 2012 lähtien medioihin satoja oikaisupyyntöjä.

Eikä Faktabaari näytä haastavan – toisin kuin "kiska" – millään tavoin median itsesääntelyäkään. Tähän tapaan Muraja kirjoittaa EU:ta koskevien perättömien tietojen itsepintaisesta leviämisestä julkisuudessa:

"Outoa on, että näitä valheellisia uutisia ei juuri koskaan viedä Julkisen sanan neuvoston (JSN) käsiteltäviksi. Olisi kiintoisaa tietää päätoimittajien perustelut, miksi he julkaisevat valheita yhä uudelleen."

Miksi Faktabaari ei itse tivaa päätoimittajilta perusteluja valheiden levittämiselle? Miksei baari, jonka apuna on tukku asiantuntijoita, itse kantele JSN:lle valheellisten tietojen korjaamatta jättämisestä?

Mikä on fakta?

Faktantarkistuksen käsikirja määrittelee faktan todella hyvin ja selkeästi. Kirjan mukaan fakta on "täysin varma, subjektiivisesta tiedosta tai tulkinnasta riippumaton asia, tosiseikka, tosio".

"Fakta on tosiasia, jonka sisältö ei riipu mielipiteistä ja on todennettavissa; se on asioiden todellinen tila."

Tällaisen määritelmän luettuaan joutuu kyllä "kilpailijana" ihmettelemään, mitä kaikkia faktoja Faktabaari on käytännössä lähtenyt tarkistamaan.

"EU:n budjetti on valtava", on yksi tarkistetuista "faktoista". Toinen "fakta" on tällainen: "Sveitsi ja Norja pärjäävät loistavasti EU:n ulkopuolella."

Nämä ovat ilmiselviä mielipiteitä eivätkä taatusti "täysin varmoja, subjektiivisesta tiedosta tai tulkinnasta riippumattomia asioita, tosiseikkoja, tosioita".

Ilmiselviä mielipiteitä ei pitäisi ruveta "tarkistamaan" ainakaan faktantarkistamisena. Niin ei pitäisi tehdä senkään takia, että medialla ja JSN:llä on kiusallinen taipumus kuitata asiavirheet väittämällä niitä vain mielipiteiksi (ks. Kulissien takana -raportti, s. 35–36 ja alaviite 135).

Vaikuttaako Faktabaari?

Murajan FAKTAT TISKIIN! -käsikirja kertoo Faktabaarin vaikuttavuuden perustuvan "pitkälti joukkoistukseen, avoimuuteen ja hyvään journalistiseen tapaan sekä palkintojen ja tarkistusten myötä nopeasti kasvaneeseen seuraajakuntaan sosiaalisessa mediassa".

"Positiivinen pelote saadaan luotua neutraalilla tyylillä ja kasvattamalla baarin seuraajakuntaa sosiaalisessa mediassa", faktantarkistuksen käsikirja vakuuttaa.

Vuoden 2016 lopulla faktantarkistuspalvelulla olikin kirjan tietojen mukaan 6 925 Facebook-tykkääjää ja 5 499 Twitter-seuraajaa. Twitter-seuraajista noin joka kymmenes oli työkseen sisältöjä jakavia median edustajia tai toimittajia.

Kadehdittavan paljon on palvelulla tykkääjiä ja seuraajia. Siitä huolimatta rohkenen olla sitä mieltä, että toimituksissa Faktabaarin tarjoilusta ei piitata pätkääkään. Jos baari alkaisi haastaa medioita ja niiden itsesääntelyä, asiat voisivat kenties olla toisin.

Yhdessä suhteessa Faktabaarilla kyllä on ollut kiistatta vaikuttavuutta. Se on onnistunut keräämään eri tahoilta toimintaansa varten rahaa kaikkiaan yli 120 000 euroa. Se on paljon se.

Rahoittajia ovat olleet mm. Helsingin Sanomain Säätiö, UM:n Eurooppatiedotus, liikenne- ja viestintäministeriö, Tieteen tiedotus ry ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.

Joukkorahoitustakin Faktabaari on onnistunut keräämään. Myöhään aprillipäivän iltaan mennessä kansan karttuisa käsi oli ojentanut Faktabaarille yli 15 000 euroa.

Saamansa joukkorahoituksen turvin Faktabaari rupeaa nyt tarkistamaan "aktiivisesti" kuntavaalien alla esitettyjä väitteitä.

Ajoitus on kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Vaalit pidetään ensi sunnuntaina, ja ennakkoäänestys on ollut jo pitkään käynnissä.