Härski perätön väite yliopistoväestä jäi oikaisematta
Helsingin Sanomat esitti viime kesänä Turkin vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa härskin perättömän väitteen yliopistoväestä. Lehti "oikaisi" olennaisen asiavirheensä vain julkaisemalla yliopistoja edustavan yhdistyksen vastaväitteen.
Menettely ei vastannut alkuunkaan sitä, mitä Julkisen sanan neuvosto on sanonut edellyttävänsä hyvän journalistisen tavan mukaiselta asiavirheen oikaisulta. Tästä huolimatta kanteluni HS:n menettelystä tuli karsituksi – ja on nyt viskattu ikiajoiksi median aidon itsesääntelyn roskakoriin.
Täyden kuvan saamiseksi HS:n menettelystä on syytä vielä kerrata, mitä myöhään illalla 15.7.2016 alkaneen vallankaappausyrityksen jälkeen tapahtui.
Hesari raportoi epäonnistuneen kaappausyrityksen jälkeisistä "puhdistuksista" päivittäin. Vasta 20.7. lukijat saivat printtilehdestään tietää puhdistusten ulottuneen opetuslaitokseenkin. Yliopistoista HS ei vielä raportoinut.
21.7. HS kertoi, että 1 577 yliopistojen tiedekuntien johtajaa oli määrätty eroamaan. Saimme tietää, että Turkin hallitus oli jo aiemmin kieltänyt yliopistojen ylempien virkojen haltijoita matkustamasta ulkomaille.
22.7. Hesari kirjoitti tutkijan arvioihin viitaten, miten Turkki haluaa nujertaa kriittisyyden myös yliopistoista:
Samana päivänä eli 22.7. yliopistoja edustava Suomen yliopistot UNIFI ry julkaisi 21.7. hyväksytyn kannanottonsa. Siinä tuomittiin Turkin yliopistoväen kohtelu ja vedottiin kaikkiin eurooppalaisiin yliopistoihin.
"Universities Finland UNIFI condemns this action against universities and university staff, and expresses its strong support for the higher education community in Turkey. More than ever Turkey needs freedom of speech, public and open debate, as advocated by its strong university sector, committed to internationally recognised university values, the principles of academic freedom, free expression and freedom of association.
Universities Finland UNIFI calls on all European universities and scholars to speak out against these developments and to support democracy in Turkey, including institutional autonomy and academic freedom for scholars and students."
Näin suomalainen yliopistoväki otti Turkin tapahtumiin kantaa käytännössä samaan aikaan kuin HS uutisoi yliopistoväen kohtelusta Turkissa. Siksi olikin ällistyttävää, millaisen syytöksen HS 1.8. pääkirjoituksessaan yliopistoväestä esitti:
Lähetin heti samana päivänä HS:n toimitukselle korjauspyynnön ja kerroin yliopistoja edustavan yhdistyksen ottaneen Turkin tapahtumiin kantaa jo 22.7. Yliopistoväki ei ollut vaiennut.
Oikaisua HS ei kuitenkaan julkaissut. Sen sijaan lehti julkaisi pääkirjoitussivullaan 2.8. UNIFI ry:n edustajien kirjoituksen:
Nyt Helsingin Sanomien lukijoille oli esitetty väite ja vastaväite, mutta ei tietoa siitä, kumpi oli totta. Selvää oli, ettei yliopistoväki ollut voinut sekä vaieta että olla vaikenematta.
Selvää oli sekin, ettei HS:n menettelyssä ollut kyse JSN:n edellyttämästä hyvän journalistisen tavan mukaisesta oikaisusta. Siksi tein kantelun JSN:lle.
Koska minulla on porttikielto Julkisen sanan neuvostoon, sen puheenjohtaja Elina Grundström karsi kantelun 21.12.2016 sillä tutulla "teknisellä" perusteella: kantelu oli tehty "testaustarkoituksessa".
Tosiasiassa kantelun tarkoituksena oli edistää hyvää journalistista tapaa, joten Grundströmillä oli virheellinen tieto karsimastaan kantelusta. Niinpä lähetin Julkisen sanan neuvostolle 30.12. 2016 uudelleenkäsittelypyynnön:
"UUDELLEENKÄSITTELYPYYNTÖ
JSN:n pj. Elina Grundström perusteli karsintapäätöstään väitteellä kantelun tarkoituksesta: ”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
Puheenjohtajan päätös perustui ilmeiseen virheeseen eli väärään tietoon kanteluni tarkoituksesta. Tämä ilmeinen virhe oli hämmentävä, koska olin kantelussani eksplisiittisesti ilmoittanut, mikä kanteluni tarkoitus oli.
Tarkoituksen nimenomaisen ilmoittamisen ajatuksena oli varmistaa se, että kantelu saisi osakseen hyvää journalistista tapaa edistävän kohtelun median itsesääntelyssä.
Totesin kantelussani muun muassa, että ”tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa”. Kanteluhan tarjosi JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median aitoa itsesääntelyä JSN:n perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Edelleen totesin, että ”kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen”. Ilmoitus kantelun erityisestä tarkoituksesta oli seurausta siitä, että arvioin tiedotusvälineen rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Hyvän journalistisen tavan edistämisen lähtökohdista ja median yleisön oikeuksia ajatellen perustelin kantelussani, miksi olisi tärkeää, että JSN julkaisisi tätä kantelua koskevan päätöksensä neuvoston kotisivuilla siinäkin tapauksessa, että päätyisi vapauttavaan ratkaisuun:
”Vain sillä tavalla yleisö voi saada tietää neuvoston pitävän hyvän journalistisen tavan mukaisena sitä, että tiedotusväline korjaa olennaisen virheen julkaisemalla pelkän vastaväitteen.”
Edellä esitetyn perusteella pyydän, että hyvän journalistisen tavan edistämiseksi tehty kanteluni otetaan uudelleen käsiteltäväksi Julkisen sanan neuvostossa."
Vajaa viikko sitten JSN:n varapuheenjohtajista koostuva ryhmä hylkäsi uudelleenkäsittelypyyntöni. Päätös oli perusteluineen päivineen tällainen:
Hyvä Markku Lehtola
Teitte uudelleenkäsittelypyynnön JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin karsintapäätöksestä.
Alla tässä viestissä on varapuheenjohtajien Jyrki Huotarin, Pasi Kiviojan ja Paula Palorannan 20.4.2017 tekemä
ratkaisu. Siitä ei voi valittaa.
1. Uudelleenkäsittelypyyntö kanteluun 6336/SL/16
Lehtola / Helsingin Sanomat
Karsintapäätös lähetetty 23.12.2016
Karsintapäätöksen esitellyt sihteeri: Nenne Hallman
Uudelleenkäsittelypyyntö tullut 30.12.2016
Uudelleenkäsittelyn esittelevä sihteeri: Anna Leppävuori
Kantelu kohdistui Helsingin Sanomien 1.8.2016 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Suomen yliopistoväki vaikenee Turkin puhdistuksista”.
Puheenjohtaja on 21.12.2016 karsintapäätöksessään todennut, että neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.
Uudelleenkäsittelyä pyytävän kantelijan mukaan puheenjohtajan karsintapäätös perustui ilmeiseen virheeseen eli väärään tietoon kantelun tarkoituksesta. Kantelijan mukaan virhe oli hämmentävä, koska hän oli kantelussaan eksplisiittisesti ilmoittanut, mikä kantelun tarkoitus oli.
Kantelija toistaa uudelleenkäsittelypyynnössään kantelunsa tarkoituksena olleen ”hyvän journalistisen tavan edistäminen”. Lisäksi hän mainitsee erityisen tarkoituksen olleen ”se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen”.
Uudelleenkäsittelypyyntöä esittelevän sihteerin mukaan kantelija on julkisuudessa useita kertoja todennut testaavansa tiedotusvälineiden virheen korjaamista ja JSN:n toimintaa. Tätä voi pitää testaustarkoituksena.
Kantelu voidaan neuvoston perussopimuksen mukaan ottaa uuteen käsittelyyn vain, jos karsintapäätös on perustunut ilmeisen virheelliseen tietoon. Kantelija ei osoita uudelleenkäsittelylle tällaista perustetta.
Esitys: Hylätään.
Varapuheenjohtajien Jyrki Huotarin, Pasi Kiviojan ja Paula Palorannan päätös: Hylättiin uudelleenkäsittelypyyntö.
Tämän postauksen alussa oli linkki kanteluuni, jossa selvittelin omasta näkövinkkelistäni kantelun tarkoitusta. Kukin lukija voi siten itse vertailla esitettyjä perusteluja, en rupea tässä sen enempää perusteluja ruotimaan.
Muutama sana niistä JSN:n vaikuttajista, jotka viskasivat kantelun ikiajoiksi itsesääntelyn roskikseen, on kuitenkin paikallaan.
Esittelevä sihteeri Anna Leppävuori on kuulunut Faktabaarin aktivisteihin. Jyrki Huotari on Bonnierin omistaman MTV:n ohjelmapäällikkö ja Pasi Kivioja freelance-toimittaja, yrittäjä sekä entinen Sanomalehtien Liiton viestintäpomo.
Paula Paloranta vaikuttaa Keskuskauppakamarissa. Hän on tuosta joukosta se "yleisön edustaja", hän siis edustaa teitä kaikkia, hyvät lukijat. Näin sitä koko medialystin maksavaa yleisöä siis edustetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti