Laadin pääsiäispyhien aikana inventaarin JSN-testini "varastosta" ja kauhistuin: julkaisematonta tavaraa on kukkuramitoin. Sitä alan nyt vähitellen julkaista, jotta kuva median aidon itsesääntelyn kulissien takaisesta toiminnasta täydentyy.
Rästeistä ensimmäinen koskee Keskipohjanmaan nettilehdessä 15.2.2016 julkaistua pääkirjoitusta. Siinä ruodittiin – Ruotsiin verraten – palkankorotuksia ja sitä, mistä palkankorotusvara syntyy. Näin lehden päätoimittaja Kauko Palola kirjoitti:
"Tärkein päätös Ruotsin vahvan talouden taustalla on jo 18 vuotta sitten sovittu työmarkkinasopimus. Sen mukaan palkankorotusten tason määrittelevät vientialat. Yli vientialojen palkankorotusten eivät kotimarkkinoilla toimivat ammattijärjestöt pääse. Palkankorotusvara syntyy tuotteiden käydessä kaupaksi. Lisäarvoa ei synny siitä, että iso joukko palvelualojen ammattilaisia palvelee kotimarkkinoilla toisiaan. Suomen ongelmana on myös korkea työttömyys."
Kursivoimani väite oli vallan mahdoton ja antoi lukijoille aivan väärän kuvan palvelujen roolista kansantaloudessa. Koska lehti ei halunnut korjata asiavirhettään, kantelin virheen korjaamatta jättämisestä Julkisen sanan neuvostolle.
Julkaisen kantelun korjauspyyntöineen tässä postauksessa. Tekstiä lukiessa on hyvä muistaa, kuinka iso rooli palveluilla on Ruotsin ja Suomen kansantalouksissa.
CIA:n The World Factbook -tietokannan tietojen mukaan palvelujen osuus bkt:stä on Ruotsissa noin 64 prosenttia ja Suomessa noin 70 prosenttia.
Kantelun perään kopioin JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin päätöksen olla ottamatta kantelua neuvoston käsittelyyn.
21.3.2016 tehty päätös kuului vielä niihin, joita hän ei perustellut "teknisellä" syyllä eli sillä, että kantelu oli hänen mielestään tehty "testaustarkoituksessa". Perustelussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, missä merkityksessä Grundström tulkitsee päätoimittajan käyttäneen lisäarvon käsitettä.
-----------------------------
Julkisen sanan
neuvosto
Eteläranta 10
00130 Helsinki
Kantelu hyvän
journalistisen tavan rikkomisesta
Kantelun kohde
Keskipohjanmaan nettilehdessä
15.2.2016 julkaistu päätoimittaja Kauko Palolan pääkirjoitus ”Ruotsista pukkaa talousneuvoja”.
Pääkirjoituksen osoite netissä on:
http://www.keskipohjanmaa.fi/75549/ruotsista-pukkaa-talousneuvoja (tarkistettu
11.3.).
Kantelun perusteet
Pääkirjoituksessa
ruodittiin palkankorotuksia ja todettiin palkankorotusvaran syntyvän tuotteiden
käydessä kaupaksi. Tässä asiayhteydessä esitettiin väite: ”Lisäarvoa ei synny siitä, että iso joukko palvelualojen ammattilaisia
palvelee kotimarkkinoilla toisiaan.”
Väite oli täysin
perätön ja johti lukijoita harhaan. Se oli omiaan ylläpitämään
väärinymmärrykseen perustuvia harhakäsityksiä palvelujen roolista kansantaloudessa.
Perätön tieto oli siksi Journalistin ohjeiden 20. kohdan tarkoittama olennainen
asiavirhe, joka tuli korjata viipymättä.
Lisäarvoa ja
palkankorotusvaraa syntyy kansantaloudessa totta kai myös siitä, että
palvelualan ammattilaiset palvelevat kotimarkkinoilla toisiaan eli tuottavat ja
myyvät palveluja. Palvelujen markkinatuotannossa syntyvä lisäarvo lasketaan vähentämällä
palvelutuotannon arvosta palvelujen tuotannossa käytettyjen välituotteiden eli
tavaroiden ja palvelujen arvo.
Elinkeinoelämän
keskusliiton julkaisemista Suomen talouden perustiedoista käy ilmi, että
esimerkiksi vuonna 2014 yksityisten palvelujen osuus kokonaistuotannosta oli
49,9 %. Julkisten palvelujen (markkinaton palvelutuotanto) osuus oli 20,7 %. EK:n
tiedot löytyvät osoitteesta:
http://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/3998-2/.
Palvelujen
lisäarvon osuus bkt:stä siis on Suomessa noin 70 %. Osa palveluista on vientiin
liittyvää palvelua, mutta enin osa talouden koko lisäarvosta syntyy juuri siitä,
että ”iso joukko palvelualojen ammattilaisia palvelee kotimarkkinoilla
toisiaan”. Talousneuvoja jakavan Ruotsin kansantaloudessa palvelujen rooli on
aivan samanlainen.
Pääkirjoituksen
perättömän väitteen ilmentämää väärinymmärrystä, yhtä palvelutalouden myyttiä,
on ruodittu ansiokkaasti Etlan ”Uutta arvoa palveluista” -julkaisussa vuonna
2012. Julkaisussa korostetaan talouskasvun perustuvan erikoistumiseen ja ns.
suhteellisen edun periaatteeseen:
”Esimerkiksi
pesulapalvelut – toisten paitojen peseminen – on juuri tätä. Jos joku
erikoistuu pesulapalveluihin, joku toinen voi erikoistua omaa suhteellista
etuaan vastaaviin tehtäviin. Pesulatoiminnan tuottama arvonlisä on täsmälleen
yhtä arvokas kuin kaiken muunkin lisäarvoa tuottavan toiminnan.”
Etlan
julkaisukin löytyy netistä, jossa sen osoite on
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B256.pdf.
15.2.2016
lähetin Keskipohjanmaan toimitukselle sähköpostitse korjauspyynnön (sen teksti
on kopiona kantelun kuittauksen perässä.
Päätoimittaja Kauko
Palola vastasi heti korjauspyyntööni ja väitti, ettei ollut ottanut kantaa
palvelusektorin ”tuottamattomuuteen”. Hän väitti ottaneensa kantaa siihen, että
kansantalouden moottoriin ei tule lisää jaettavaksi ”yksinomaan”
kotimarkkinoilta, vaan Suomi tarvitsee tuloja viennistä.
Uudistin
korjauspyyntöni (sen teksti kopiona kantelun lopussa), koska pääkirjoituksessa
ei lukenut mitään sellaista Palolan väittämää ajatusta, että kansantalouden
moottoriin ei tule jaettavaksi lisää ”yksinomaan” kotimarkkinoilta.
Moisen ajatuksen
sijasta pääkirjoituksessa esitettiin kategorinen väite, jonka mukaan ”lisäarvoa
ei synny siitä, että iso joukko palvelualojen ammattilaisia palvelee
kotimarkkinoilla toisiaan”. Vain tämä kategorinen ja perätön väite oli pääkirjoituksesta
luettavissa.
Koska
Keskipohjanmaa ei pyynnöstä huolimatta korjannut olennaista asiavirhettään,
lehti rikkoi hyvää journalistista tapaa.
Helsingissä 11.3.2016
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E
77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
KORJAUSPYYNTÖ
15. helmikuuta
2016 12.54
Markku Lehtola
Vastaanottaja:
kauko.palola@kpk.fi
Kopio: toimitus@kpk.fi
"Ruotsista
pukkaa talousneuvoja” – pääkirjoituksen (KP:n nettilehti 15.2.) asiavirhettä
koskeva korjauspyyntö
Hei,
palkankorotuksia
ja palkankorotusvaraa ruotiessasi esitit väitteen, jonka mukaan ”lisäarvoa ei
synny siitä, että iso joukko palvelualojen ammattilaisia palvelee
kotimarkkinoilla toisiaan”. Tämä väite oli perätön ja sellaisena korjausta
vaativa asiavirhe (JO 20).
Tilastokeskuksen
tietojen mukaan yli kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteen arvosta syntyy
palveluissa. Vuonna 2014 palvelujen (yksityisten + julkisten) osuus kaikkien
toimialojen bruttoarvonlisäyksestä oli vähän yli 70 prosenttia.
Pääosa
kaikesta lisäarvosta siis syntyy juuri siitä, että iso joukko palvelualojen
ammattilaisia palvelee kotimarkkinoilla toisiaan. Jotta KP:n lukijoille ei jää
asiasta aivan väärää käsitystä, virhe on syytä korjata viipymättä.
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1
E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
UUDISTETTU KORJAUSPYYNTÖ
(15.2. klo 14.18
samoihin sähköpostiosoitteisiin kuin korjauspyyntö)
Hei,
lukijoiden
näkökulmasta katsoen et ottanut kirjoituksessasi kantaa siihen, että
kansantalouden moottoriin ei tule jaettavaksi lisää ”yksinomaan”
kotimarkkinoilta.
Sen sijaan
esitit kategorisen väitteen, jonka mukaan ”lisäarvoa ei synny siitä, että iso
joukko palvelualojen ammattilaisia palvelee kotimarkkinoilla toisiaan”. Vain
tämä kategorinen ja perätön väite oli lukijoiden luettavissa, ei se, miten
mielestäsi otit kantaa.
Kategorinen
väitteesi oli omiaan ylläpitämään myyttisiä, väärinymmärrykseen perustuvia
käsityksiä palvelutalouden roolista taloudessa. Tästäkin syystä on tärkeää,
että virheellinen tieto tulee korjatuksi. Niinpä uudistankin korjauspyyntöni.
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie 1
E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
KANTELUN KARSINTAPÄÄTÖS 21.3.2016
Markku Lehtola
Helsinki
Olette tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström päätti
21.3.2016, että kanteluanne ei oteta käsittelyyn. Voitte tehdä asiasta uudelleenkäsittelypyynnön, josta
neuvoston perussopimuksessa kirjoitetaan seuraavasti:
”Jos puheenjohtajan päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon, voidaan kantelu ottaa uudelleen käsiteltäväksi.
Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat varapuheenjohtajat ja neuvoston valitsema yleisön edustaja tai hänen
sijaisensa. Puheenjohtaja ja alkuperäisen esityksen puheenjohtajalle valmistellut sihteeri ovat esteellisiä. Pyyntö on
jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty.”
Alla ote puheenjohtajan päätöspöytäkirjasta.
--
118. 6140/SL/16 Lehtola/Keskipohjanmaa
(Esittelevä sihteeri: Nenne Hallman)
JO 21
Kantelu kohdistuu Keskipohjanmaan pääkirjoitukseen 15.2.2016 ”Ruotsista pukkaa talousneuvoja”.Kantelijan mukaan jutussa oleva väite ”Lisäarvoa ei synny siitä, että iso joukko palvelualojen ammattilaisia palvelee kotimarkkinoilla toisiaan”, on olennainen asiavirhe, jonka korjaamista hän on pyytänyt.
Pääkirjoituksessa on kyse päätoimittajan näkemyksestä, jonka mukaan palkankorotusvara syntyy tuotteiden käydessä kaupaksi ulkomaille. Päätoimittaja käyttää lisäarvon käsitettä tässä merkityksessä. Hän on tarkentanut asiaa 16.2.2016 pääkirjoituksen yhteyteen lisätyllä tarkennuksella.
Neuvostolla ei ole syytä ottaa kantelua käsittelyyn.
Esitys: Karsitaan.
Päätös: Karsittiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti