Viikko sitten kerroin siitä, miten Ylen uutiset oli sekoillut ja väittänyt, että työaikaa pidentävällä kiky-sopimuksella oli tarkoitus parantaa tuottavuutta. Postauksen voi lukea tästä.
Nyt hämmästelen talouslehden toimittajan sekoilua. Kyse on nytkin kikystä ja tuottavuudesta. Kyse on jutusta, jossa Taloussanomien toimittaja Elina Ranta haastatteli Aki Kangasharjua, tuottavuuteen hyvin perehtynyttä Nordean pääekonomistia.
Haastatellun ja haastattelijan kertomukset haastattelussa sanotusta eroavat täysin toisistaan. Niinpä en voikaan varmuudella tietää, mitä haastattelussa tosiasiassa oli sanottu.
Haastattelun lopputuloksesta eli julkaistusta jutusta kuitenkin voin tietää varmasti, että lukijat tulivat harhaan johdetuiksi.
Lukijoille Taloussanomien juttu uskotteli, pahaan virheeseen sortuen, että tuottavuutta voi parantaa työaikaa pidentämällä.
Koska Taloussanomat ei suostunut korjaamaan olennaista asiavirhettään, tein virheen korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Julkaisen 11.4. lähetetyn kantelun saman tien tässä postauksessa.
Erityisen hämmentävä oli tieto, joka kävi ilmi toimittaja Elina Rannan vastauksesta korjauspyyntöön. Vastauksessaan hän kirjoitti "varsinaisesta pohjaolettamasta" kiky-sopimuksen sisällä olevan työajan pidennyksen ja tuottavuusloikan yhteydestä.
Talouslehden toimittaja ei siis vieläkään näytä hahmottaneen, miten Juha Sipilän hallitus on pyrkinyt saamaan aikaan tavoittelemansa 15 prosentin kilpailukykyloikan.
Tähän tapaan pääministeri Sipilä kuvasi hallituksen pyrkimystä 20.8.2015 pidetyssä hallituksen tiedotustilaisuudessa:
”Mehän ajattelimme niin ja ajattelemme edelleenkin niin, että tää koostuu kolmesta osasta tämä noin 15 prosentin kilpailukykyero, mikä meillä pääkilpailijamaihin on tapahtunut, elikkä tällä yhteiskuntasopimuksella eli kustannuskilpailukyvyn parantamisella noin 5 prosentin tavoite, sitten yksi siivu maltilliselle palkkaratkaisulle, ja sitten vielä jää tekemistä yrityksiin ja yhteisöihin tuottavuuden parantamiseksi.”
Hallituksen tavoitteleman kilpailukykyloikan voi havainnollistaa graafisesti vaikkapa tähän tapaan:
YHTEISKUNTA- TAI KILPAILUKYKYSOPIMUS
|
MALTILLISET PALKKARATKAISUT
|
TYÖN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN
|
Järjestöt ja hallitus sopivat työn hinnan alentamisesta
|
Järjestöt sopivat maltillisista palkkaratkaisuista
|
Yritykset ja yhteisöt parantavat tuottavuuttaan
|
Nyt puheena olevasta tapauksesta lukiessa on hyvä muistaa, että Taloussanomien Elina Ranta ei ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Hän nimittäin sekoili tässä aiheessa jo vuosi sitten, kun siteerasi Ruotsin ex-valtiovarainministerin Anders Borgin perätöntä väitettä yhteiskuntasopimuksesta ja tuottavuudesta. Surullisesta tapauksesta voi lukea tästä.
-----------------------------
Julkisen sanan
neuvosto
Fredrikinkatu 25
A 8
00120 Helsinki
Kantelu hyvän journalistisen tavan
rikkomisesta
Kantelun kohde
Elina
Rannan juttu ”Asiantuntijat arvostelevat EK:n kohutoivetta – ’trumpismi’”
13.3.2017 Taloussanomissa. Kirjoituksen osoite netissä on http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005125285.html
(tarkistettu 11.4.2017).
Kantelun perusteet
Elina Ranta ruoti
jutussaan vastaanottoa, jonka EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan
puheet Suomen palkkatason suhteellisesta kalleudesta saivat. Yhtenä
asiantuntijana jutussa oli haastateltu Nordean pääekonomistia Aki Kangasharjua.
Jutussa
arvioitiin myös solmittua kilpailukykysopimusta, johon sisältyi muun muassa
työaikojen korvaukseton pidentäminen. Tähän tapaan Ranta väitti Kangasharjun
arvioineen kikyn vaikutusta:
”Kangasharju huomauttaa, että kikyn
vaikutusta ja Suomen suhteellisen aseman kehittymistä on tässä vaiheessa
erittäin vaikea arvioida. Aloilla, joissa työpäivän pidennys on toteutettu
lisäämällä joka päivään kuusi minuuttia, tuottavuus ei ehkä kasva ollenkaan,
koska pidennys menee ’kahvinjuontiin’.”
Juttu siis uskotteli
Nordean pääekonomistin arvioineen, että tuottavuutta voisi ehkä parantaa
pidentämällä työaikaa jollain muulla tavalla kuin lisäämällä joka työpäivään
kuusi minuuttia.
Tuollaista
arviota tuottavuuteen perehtynyt kauppatieteiden tohtori ei ollut voinut
esittää. Hänhän oli hyvin tietoinen tutkimuksista, joiden mukaan työpanoksen
lisääminen on päinvastoin omiaan heikentämään tuottavuutta.
Koska kyseessä
oli väärä tieto yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta eli työajan pidentämisen vaikutuksesta
tuottavuuteen, pyysin lehden toimitusta korjaamaan pahan asiavirheensä. 14.3.
lähetetty korjauspyyntö on kantelun kuittauksen perässä.
Elina Ranta
vastasi korjauspyyntöön 15.3. ja kiisti, että jutussa olisi ollut virhe. Hän väitti
Aki Kangasharjun sanoneen niin kuin jutussa luki.
Ranta kertoi käsittäneensä
Kangasharjun ajatuksen niin, että tämä ”ei
tässä yhteydessä lähtenyt problematisoimaan varsinaista pohjaolettamaa
kiky-sopimuksen sisällä olevan työajan pidennyksen ja tuottavuusloikan
yhteydestä”.
Tästä tekstistä
saattoi nähdä, että Ranta ei ollut käsittänyt tuotannon ja tuottavuuden eroa. Kikyn
sisällä ei ole olettamusta työajan pidennyksen ja tuottavuusloikan yhteydestä. Niinpä
hänelle olikin sattunut fataali väärinkäsitys.
Nordean
pääekonomisti kertoi sanoneensa toimittajalle, ettei 6 minuuttia päivässä välttämättä
lisää työntekoa ja tuotantoa, koska ne minuutit menevät helposti
kahvinjuontiin. Tuottavuus on eri asia, ja se riippuu siitä, mitä työtuntien
aikana tehdään, ekonomisti huomautti.
Jotta
Taloussanomien lukijoille ei jäisi virheellistä käsitystä työajan pidentämisen
ja tuottavuuden yhteydestä, uudistin korjauspyynnön. Kuten pyynnössäni
asiantuntijatietoon viitaten totesin, yritys ei voi parantaa työn tuottavuutta
työaikaa pidentämällä. 15.3. lähetetty pyyntö on kantelun lopussa.
Pyynnöstä
huolimatta Taloussanomat jätti korjaamatta olennaisen asiavirheen ja rikkoi siten
hyvää journalistista tapaa (JO 20).
Kantelun tarkoitus ja luonne
JSN:n
puheenjohtaja on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli
23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa niissä on ollut kyse olennaisen asiavirheen
korjaamatta jättämisestä (JO 20).
Jokaisen noista
karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tulkitsematta lainkaan
hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin yksittäisen
kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti
karsintaperuste oli tällainen:
”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn,
koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”
21.12.2016 JSN:n
puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa tekemääni kantelua ja perusteli kutakin
karsintapäätöstään näin:
”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn,
koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”
”Testaustarkoitus”
on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin
tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.
Testaaminen
itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa
hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä;
testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.
”Testaustarkoitus”
on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on
aina pakostakin ikään kuin testi.
Kun media jättää
olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin
tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä,
pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen
vastaisena.
Jos JSN aikoo
jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee
kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla
ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.
JSN:n
perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi,
että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää
journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kanteluiden perusteella”.
Tämän kantelun tarkoituksena on edistää
hyvää journalistista tapaa.
Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median
itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.
Neuvosto voi tulkita
tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella,
rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai
ei.
Koska kantelun
kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni
rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on
se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa
tiedotusvälineelle huomautuksen.
Tekemällä tästä
kantelusta JSN:n kotisivuilla ja tiedotusvälineessä julkaistavan langettavan päätöksen
neuvosto voi parhaiten toimia neuvostolle asetetun tehtävän mukaisesti ja tukea
median yleisölle tosi tärkeää hyvää journalistista tapaa.
Mutta siinäkin
tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi
vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös
julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä,
millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän
journalistisen tavan vastaisena.
Jos JSN:n
puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin”
perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä,
saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen
menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta
absurdin tilanteen.
Jättämällä virheet
järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei
JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne
menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.
Mikäli JSN:n
puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden
menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n
mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.
Helsingissä 11.4.2017
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E
77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola
(at) gmail.com
KORJAUSPYYNTÖ
14. maaliskuuta
2017 13.16
Markku Lehtola
Vastaanottaja:
elina.ranta@sanoma.fi, elina.ranta@iltasanomat.fi
Kopio: tapio.sadeoja@sanoma.fi,
tapio.sadeoja@iltasanomat.fi
”Asiantuntijat
arvostelevat EK:n kohutoivetta – ’trumpismi’” -jutun (Taloussanomat 13.3.) asiavirhe
Hei,
kerroit Aki
Kangasharjun huomauttavan, että kikyn vaikutusta on tässä vaiheessa vaikea
arvioida. Tässä yhteydessä esitit, kaiketi Kangasharjun piikkiin pistettynä,
väitteen: ”Aloilla, joissa työpäivän pidennys on toteutettu lisäämällä joka
päivään kuusi minuuttia, tuottavuus ei ehkä kasva ollenkaan, koska pidennys
menee ’kahvinjuontiin’.”
Juttusi siis
uskotteli lukijoille, että jollain muulla tavalla toteutettu työpäivän pidennys
kenties voisi lisätä tuottavuutta. Muistutan sinua edelleenkin siitä Etlan
tuottavuusasiantuntijan Mika Malirannan toteamuksesta (Tieto & trendit,
12.12.2006), jonka mukaan tuottavuutta ei voi parantaa työaikaa pidentämällä.
En myöskään
voi uskoa, että tuottavuutta hyvin tunteva Aki Kangasharju olisi voinut esittää
edellä olevaan sitaattiin sisältyneen ajatuksen. Helsingin Sanomien
nettilehdessä 26.7.2012 hän kritisoi työn tarjonnan mantraa
kestävyysvajekeskustelussa ja totesi:
”Itse
ajattelen, että työn tarjonnan sijaan pitäisi keskittyä ajattelemaan
keskimääräisen tuottavuuden kasvattamista: Tiettyjen tutkimuksien mukaan työpanoksen
yhden prosentin lisääminen heikentää tuottavuutta puolella prosentilla.”
Tuottavuuteen
hyvin perehtynyt kauppatieteiden tohtori on siis ollut jo vuosia sitten
tietoinen siitä, että työpanoksen lisääminen on omiaan heikentämään
tuottavuutta. En usko hänen voivan nyt olla sitä mieltä, että työpanoksen
lisääminen työaikaa lisäämällä parantaisi tuottavuutta.
Sen sijaan
uskon, että olet tullut ikävä kyllä sotkeneeksi tuotannon ja tuottavuuden
käsitteet ja saanut tällaisen väärinkäsityksen seurauksena aikaan jutun, joka
johtaa lukijoita pahemman kerran harhaan. Olennainen asiavirhe on syytä korjata
viipymättä (JO 20).
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa
toimittaja
Kivihaantie 1
E 77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
UUDISTETTU KORJAUSPYYNTÖ
Markku Lehtola
15.
maaliskuuta 2017 16.11
Vastaanottaja:
elina.ranta@sanoma.fi
Kopio: tapio.sadeoja@iltasanomat.fi,
tapio.sadeoja@sanoma.fi
Re:
”Asiantuntijat arvostelevat EK:n kohutoivetta – ’trumpismi’” -jutun
(Taloussanomat 13.3.) asiavirhe
Parahin Elina,
en millään
muotoa halua loukata sinua, mutta jutustasi ja viestistäsi päätellen et näytä
lainkaan käsittävän tuotannon ja tuottavuuden eroa. Talousasioihin keskittyvän
lehden toimittajan kuvittelisi olevan hyvin perillä näiden talouden perusasioiden
erosta.
Kangasharju
voi olla tietty aivan oikeassa siinä, ettei ainakaan pienimmiksi pilkotuilla
työajan pidennyksillä pystytä nostamaan työpanosta. Mutta vaikka työajan
pidennyksillä pystyttäisiinkin nostamaan työpanosta ja tuotantoa, työn tuottavuutta
sillä konstilla ei pystytä parantamaan.
Työn
tuottavuus tarkoittaa työpanosta kohti, esimerkiksi työtuntia kohti lasketun
arvonlisän tai tuotoksen määrää. En tiedä ketään tuottavuuden asiantuntijaa,
joka väittäisi, että kun työaikaa pidennetään, tehtyä työtuntia kohti lasketun
arvonlisän tai tuotoksen määrä sillä konstilla kasvaa.
Esimerkiksi
professori Matti Pohjola kirjoittaa Taloustieteen oppikirja -teoksessaan
(Sanoma Pro Oy, 2015, s. 72) näin: ”Työn tuottavuus alenee, kun työpanoksen
määrää lisätään.”
Ja kuten olen
sinulle jo aiemminkin kertonut, Etlan tuottavuusekspertti, FT Mika Maliranta on
mm. Tilastokeskuksen Tieto & trendit -lehdessä jo yli kymmenen vuotta
sitten korostanut, ettei yritys voi parantaa tuottavuuttaan työaikaa
lisäämällä.
Aki
Kangasharju on toiminut mm. erään tuottavuuteen liittyvästä aiheesta väitelleen
vastaväittäjänä, joten hän tuntee taatusti tuottavuuden kuin omat taskunsa.
Kieltäydyn uskomasta, että hän olisi voinut sanoa niin kuin kirjoitit.
Sen sijaan
uskon, että sinulle on sattunut väärinkäsitys, ja sen seurauksena lehteen on
livahtanut olennainen asiavirhe, joka on syytä korjata viipymättä (JO
20).
Tervehdyksin
Markku Lehtola
vapaa toimittaja
Kivihaantie 1 E
77
00310 Helsinki
040 512 2661
markku.a.lehtola@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti