Faktavahti

Pieni tarina asiavirheiden ennaltaehkäisystä

Olen tänä vuonna ehtinyt kirjoitella jo kolme postausta käsitesotkusta, jossa syntyneiden määrän ja syntyvyyden väliin oli vetäisty virheellisesti yhtäläisyysmerkki. Postaukset voi lukea tästä, tästä ja tästä.

Tilastotietoa syntyneiden määrästä ja syntyvyydestä tuottaa Tilastokeskus. Tulin tutkailleeksi, miten se oli parina viime vuonna tiedottanut näistä tilastoluvuista, ja kävi ilmi, että toivomisen varaa oli.

Tilastoluvuista voisi infota selkeämminkin, jotta toimittajat eivät niin paljon sekoilisi. Syntyneet 2014 -tiedote oli tällainen ja Syntyneet 2015 -tiedote tällainen.

Viikkoa ennen vuoden 2016 tilastolukujen julkistamista meilailin Tilastokeskukselle kenties vähän erikoisen toivomuksen.

Esitin toiveen, että tilastovirasto lukuja 11.4. julkistaessaan valistaisi varsinkin toimittajia siitä, "miksi ja millä tavalla syntyneiden määrä ja syntyvyys ovat eri asioita".

En tiedä, mikä vaikutus toivomuksellani oli, mutta 11.4. julkaistu Syntyneet 2016 -tiedote oli joka tapauksessa paljon edeltäjiään selkeämpi. Kiitokset ansaitsevan valistavan tiedotteen voi lukea tästä.

Tiedotteessa kerrottiin ensin, paljonko lapsia vuonna 2016 syntyi ja kuinka monta prosenttia vähemmän syntyneitä oli kuin vuonna 2015. Vuosittain syntyneiden vauvojen lukumäärästä kertoi lisäksi havainnollinen, 45 vuoden tilastoluvut sisältävä grafiikka.

Kerrottuaan selkeästi ja havainnollisesti syntyneiden vauvojen lukumääristä Tilastokeskus tarjosi tiedotteen lukijoille tekstin, joka hyvinkin vastasi toivettani:

"Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä. Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskentavuoden tasolla. 

Syntyneiden määrän lisäksi syntyvyys laski edelleen vuonna 2016. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,57 lasta. Edellisen vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,65 lasta naista kohti."

Näin laadukkaan tiedotteen avulla Tilastokeskus teki kaikille lukutaitoisille selväksi, että syntyneiden määrä ja syntyvyys ovat eri käsitteitä. Niinpä useimpien lehtien lukijat saivatkin nautiskella oikeista tiedoista.

STT oli laatinut kelvollisen uutisjutun, ja sen pohjalta mm. Vasabladet, Turun Sanomat, Aamulehti, Satakunnan Kansa ja Etelä-Suomen Sanomat julkaisivat laatuvaatimukset täyttävät uutisensa.

Iltalehden printtiin näyttävän jutun 12.4. tehneelle Mika Koskiselle Tilastokeskuksen osoittama käsitteiden ero ei kuitenkaan ollut avautunut. Siitä kieli hänen juttunsa "Syntyvyys Suomessa" -grafiikka:

Grafiikassaan Koskinen oli otsikoinut "syntyvyydeksi" vuosittain syntyneiden lasten lukumäärän. Tilastokeskuksen tiedotteessa saman grafiikan otsikko oli: "Elävänä syntyneet 1971–2016".

Juttunsa leipätekstissä toimittaja Koskinen valisti lukijoita: "Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä".

Iltalehden lukijat siis saivat tietää, että "syntyvyys" tarkoittaa sekä syntyneiden lasten määrää että suhdelukua, jossa syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin. Kuka kertoisi IL:n lukijoille, että he tulivat harhaan johdetuiksi?