maanantai 23. huhtikuuta 2018

JSN:n kulissien takaisen kähminnän julkitulosta tasan kaksi vuotta
23. huhtikuuta 2016, tasan kaksi vuotta sitten, joukkorahoituksella juttuja tuottava Rapport.fi-sivusto teki suomalaisen kriittisen journalismin historiaa. Sivustolle pääsee tästä.

Sivusto julkaisi kolumnin, joka paljasti, että Julkisen sanan neuvosto ei tulkitse hyvää journalistista tapaa vain julkisesti.

JSN tulkitsee sitä myös median yleisöltä käytännössä salatussa, kulissien takaisessa menettelyssä.

Kolumnin, jonka voi lukea tästä, oli kirjoittanut vuoden 2015 tiedetoimittajana palkittu Jani Kaaro.

Napakan kolumnin yhteydessä tuli myös julki 39-sivuinen, 8.2.2016 päivätty raporttini median ei-julkisesta itsesääntelystä. Raportin voi lukea tästä.
Ennen kolumnin ja raportin julkituloa kantelujen karsintaan piilotetusta ei-julkisesta itsesääntelystä tiedettiin vain tiedotusvälineiden toimituksissa. Median toiminnan rahoittava yleisö ei tiennyt koko asiasta mitään.

Olin kyllä syksystä 2012 lähtien useaan kertaan vedonnut kaikkien mahdollisten tiedotusvälineiden toimituksiin, että ne kertoisivat yleisöilleen ei-julkisesta itsesääntelystä. Mutta eivät ne sitä tehneet.

Toimitusten mafiamainen omertàn laki toimi täydellisesti. Edes toimittajien oman ammattiliiton lehti, Journalisti, ei suostunut kertomaan, mitä JSN:n kulisseissa tapahtui.

Blogi

4. toukokuuta 2016 änkesin itseni nettiin ja aloin pitää tätä blogia. Jo ensimmäinen postaus lupasi paljon: "Faktavahti vie tsekkauksen pitkälle." Postauksen voi lukea tästä.

Kerroin "missioni" olevan sen, että "hyvän journalistisen tavan tulkitseminen avataan median itsesääntelyssä täysin läpinäkyväksi". Ideana oli tietty edistää näin hyvää journalistista tapaa.

No, "missiostani" huolimatta JSN taustayhteisöineen pyörittää ei-julkista itsesääntelyä kantelujen karsinnan kulisseissa entiseen tapaan.

Millinkään liikahdusta avoimuuden ja läpinäkyvyyden suuntaan ei ole tapahtunut, mitä pidän totta kai ongelmallisena yleisön oikeuksien kannalta.

Yleisö ei edelleenkään saa tietää, millaisten asiavirheiden korjaamatta jättämistä JSN ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Niinpä yleisö ei voi tietää, missä hyvän journalistisen tavan rajat meillä oikeasti ovat. Ne eivät ole siellä, missä yleisö uskoakseni kuvittelee niiden olevan.

Veikkailin tuossa ensimmäisessä, 4.5.2016 postauksessa, että hevin media etujärjestöineen ei taivu avaamaan itsesääntelyä täysin läpinäkyväksi.

"Tarvitaan ehkä kansanliikettä, somen suomalaista 'arabikevättä', joka pakottaa median ja sen itsesääntelyn lopettamaan kansalaisten oikeuksia loukkaavan kähmintänsä kulissien takana", päätin postauksen pikkuisen mahtipontisesti.

No, somen suomalaiselle "arabikeväälle" on käynyt yhtä köpelösti kuin sille oikeallekin keväälle. Mitään kansanliikettä ei ole syntynyt, enkä totta puhuen enää usko, että syntyykään.

Suomalaisia kiinnostavat aivan muut asiat. Heille välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaade ei ole riittävän kiinnostavaksi ja tärkeäksi koettu asia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti