Faktavahti

Vasabladet oikaisi virheen, vähin äänin, tietty

Tämä toisen pääsiäispäivän postaus journalismin etiikan arjesta ruotii äkkiseltään kenties vähäiseltä tuntuvaa ilmiötä. Mutta kyllä siihen liittyy piirteitä, joilla on yleisempääkin merkitystä. Näin uskon.

Tarkastelun kohteena on HSS Median Vasabladet-lehden tapa harjoittaa "vastuullista journalismia".
På svenska sitä harjoitetaan, ja nyttemmin näissä JSN-kampanjan ylevissä merkeissä, totta kai.

Olen tullut jollain tapaa seuranneeksi Vasabladetin journalistista antia 1990-luvun alkuvuosista asti. Sytykkeen sain, kun tutustuin silloin juuri eläköityneeseen Vbl:n pitkäaikaiseen päätoimittajaan, professori Birger Thölixiin.

Toimin hänen kanssaan vuosia Ylen ohjelmalautakunnassa. Se valvoi hallintoneuvoston puolesta Ylen oman eettisen koodin (silloin Ohjelmatoiminnan säännöstö eli OTS) noudattamista julkisen palvelun journalismissa.  

Vajaa vuosi sitten manalle mennyt Vbl:n ex-päätoimittaja Birger Thölix oli kovan tason journalisti, jonka moraalisetkin hoksottimet olivat minusta kohdallaan.

Tämän päivän tarina Vasabladetista ja sen journalistien moraalisista hoksottimista ei kuitenkaan ala Vasabladetista, vaan Helsingin Sanomista 17.3.2018.

Silloin HS julkaisi Washingtonin-kirjeenvaihtajansa Laura Saarikosken jännän jutun Yhdysvaltain keskilännen kurjuudesta.

Jutussaan Saarikoski esitti muun muassa tällaisen tiedon parhaassa työiässä olevien miesten asemasta Michiganin Flintissä:

Tieto oli virheellinen ja perustui aivan ilmeiseen väärinkäsitykseen työllisyyttä, työttömyyttä ja työvoimaan kuulumista kuvaavien tilastojen käsitteistä.

Virheellinen tieto osoitti, että juttua tehdessään Laura Saarikosken lähdekritiikin hoksottimet eivät olleet ihan kohdallaan. Hän jätti varmistamatta sen, että oli ymmärtänyt tietolähteensä käyttämän käsitteen oikein.

Mutta Saarikosken moraaliset hoksottimet olivat ihan kohdallaan. Hän piti lukijoita arvostavalla tavalla huolta siitä, että paha asiavirhe tuli asianmukaisesti korjatuksi HS:n nettilehdessä 18.3. ja printissä 19.3.

Noteerasin HS:n toimittajan esimerkillisen toiminnan ja kirjoittelin tapauksesta Faktavahdissa 19.3. Kirjoituksen voi lukea tästä.

"Mellanvästern styr USA"

Varhain aamulla 27.3. panin merkille, että Vasabladetin pääkirjoitustoimittaja Stig Nygård oli kirjoittanut kiinnostavan pääkirjoituksen. Sen tiedot olivat osin peräisin HS:n Laura Saarikosken 17.3. jutusta.

"Värst är situationen i den östra delen av Mellanvästern, från Mississippi till Michigan. I exempelvis Flint, Mississippi, är hälften av männen i åldern 25–54 arbetslösa."

Nygård siis esitti Flintin 25–54-vuotiaista miehistä sen saman virheellisen työttömyysväitteen, jonka HS oli jo ajat sitten oikaissut.

Menettely kieli siitä, että lähdekritiikin hoksottimet olivat olleet vallan hukassa. Unohduksen yöhön oli Nygårdilta jäänyt ennen muuta Journalistin ohjeiden kohta 10:

"Journalister bör kontrollera uppgifter så väl som möjligt – även om de har publicerats tidigare."

Och samma på finska:

"Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu."

No, minä ärhäkkänä faktantarkistajana meilailin heti aamulla 27.3. Stig Nygårdille (ja tiedoksi Vbl:n toimitukselle ja päätoimittaja Niklas Nybergille) korjauspyynnön:

"Hei,

kirjoitit Helsingin Sanomien Laura Saarikosken 17.3. juttuun viitaten kehnosta taloustilanteesta USA:n keskilännen itäosissa ja väitit: ”I exempelvis Flint, Mississipppi, är hälften av männen i åldern 25–54 arbetslösa.”

Väite siitä, että Flintissä olisi puolet 25-54-vuotiaista miehistä työttömänä, oli virheellinen. Se johti lukijoita tosi pahasti harhaan ja oli olennainen asiavirhe, joka on syytä korjata viipymättä (JO 20).

Sinulta oli jäänyt näkemättä, että pyynnöstäni Helsingin Sanomat oikaisi 19.3. lehdessään (sekä netissä että printissä) Saarikosken kirjoituksen olennaisen asiavirheen. Printissä HS:n oikaisu meni näin:

”Lauantaina 17. maaliskuuta sivulla B 6 kerrottiin, että Flintissä Michiganissa puolet 25–54-vuotiaista miehistä on työttöminä. Luku sisältää kuitenkin työttömien työnhakijoiden lisäksi ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta töissä. Oikea ilmaisu olisi ollut, että Flintissä 25–54-vuotiaista miehistä puolet ei ole töissä.”

Kirjoituksessasi mainitussa tutkimusartikkelissa käytettiin unemployment rate -käsitteen sijasta not working rate -käsitettä. Sen mukaisesti Flintissä 51 prosenttia 25–54-vuotiaista miehistä ei kuulunut työllisiin, vaan heidän joukkonsa koostui työttömistä plus työvoiman ulkopuolella eri syistä olevista.

Suomessa muuten viime vuoden vastaava luku oli 17 prosenttia ja vuonna 1994, pahimman työttömyyden oloissa, 24 prosenttia. Näistä luvuista voinee päätellä, että Flint Michiganin 51 prosentin luku on tosi hurja."

Stig Nygård kiitti saman tien tiedostani ystävällisellä "mårå Markku!" -viestillään. Alkuillasta 27.3. tarkistelin sitten Vbl:n sivuilta, oliko korjauspyyntö purrut. Oli se, ja teksti meni nyt näin:

"Värst är situationen i den östra delen av Mellanvästern, från Mississippi till Michigan. I exempelvis Flint, Mississippi, är hälften av männen i åldern 25–54 inte i jobb."

Pääkirjoituksen alussa lukijoille kerrottiin muutoksesta näin: "ÄNDRAD KL 14:34". Missään kohtaa netissä julkaistua kirjoitusta ei kuitenkaan kerrottu, mitä kirjoituksesta oli muutettu ja miten oli muutettu.

Eikö Vbl:n toimituksessa tiedetty, mitä hyvä journalistinen tapa vaatii, kun korjataan asiavirheitä nettilehdessä? Eikö Vbl:n toimituksessa ole lainkaan luettu Journalistin ohjeiden kohtaa 20?

"På webben räcker det inte med att ta bort den felaktiga informationen eller artikeln för att rätta till ett väsentligt fel, utan allmänheten ska informeras om felet samt om hur och när det har rättats till."

Och samma på finska:

"Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu."

Tämä hyvän journalistisen tavan vaatimus on aiheellinen. Lukijat ovat ihan hukassa, jos netissä jo julkaistuja juttuja voi jälkikäteen manipuloida vähin äänin, kertomatta asiasta mitään lukijoille.

Kaikki ei siis sujunut Vbl:n toimituksessa niin kuin olisi pitänyt. Moraaliset hoksottimet eivät olleet aivan kohdallaan, hyvän journalistisen tavan vaatimukselle viitattiin kintaalla. Mutta ei tässä kaikki.

Kun pistäydyin äsken Vbl:n sivuilla, panin merkille, että Stig Nygårdin pääkirjoituksen alusta oli otettu pois "ÄNDRAD KL 14:34" -infokin.

Nyt juttu, jonka voi lukea tästä, komeilee asussa, jossa mikään ei kieli siitä, että alkuperäistä tekstiä olisi jollain lailla muutettu, vaikka sitä oli.

Näissä merkeissä siis mennään. "Vastuullisen journalismin" puolesta kampanjoidaan molemmilla kotimaisilla kielillä, ja niin luotettavia ollaan, että.

22.3.2018 kirjoittelin Faktavahdissa postauksen siitä, miten Ilta-Sanomat korjasi Tekniikan Maailman päätoimittajan Reijo Ruokasen kolumnin pahan asiavirheen, vähin äänin totta kai.    

Mikään ei ainakaan nyt Ruokasen ärhäkässä kolumnissa "Emävale, tilasto ja valikoiva muisti" viittaa siihen, että alkuperäistä tekstiä olisi jälkikäteen manipuloitu, vaikka sitä oli. Kirjoituksen voi lukea tästä. Näissä merkeissä mennään.

No, mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? Ainakin se tulee heti mieleen, että lähdekritiikin hoksottimet ovat monilla journalisteilla huonossa hapessa. Yleisön kannalta se on koko lailla ongelmallista.

Yleisön oikeuksia ajatellen ei ole järin kivaa sekään, että niin monet tämän päivän journalistit ovat virittäneet moraaliset hoksottimensa vilpin aaltopituudelle.

Tämän postauksen esimerkit kertoivat vilpistelystä Vasabladetin ja Ilta-Sanomien toimituksissa. Esimerkkejä valitettavasti riittää tuleviinkin postauksiin.

Toisen pääsiäispäivän kunniaksi päätän postauksen, vaikka pakana olenkin, virren 381 sanoilla (Haqvin Spegelin kirjoittama, Elias Lönnrotin suomentama virsi vuoden 1886 virsikirjassa):

Nyt petos vilppi täällä

on noussut kunniaan,

on valhe valheen päällä

ja vääryys voimissaan.