Faktavahti

Tieteen kaapuun verhottu sianruokakysely

Sunnuntaina 8.4. Helsingin Sanomat tarjosi tuhdin tietopaketin niukkuudesta ja köyhyydestä. Tietoa oli printissä viiden sivun verran, ja tietoa virtasi vuolaasti myös netissä. Juttuja oli netissä itse asiassa kaksi. Ne voit lukea tästä ja tästä.

Painetun lehden aiheita (s. A 3) esitellessään HS kertoi jatkuvan rahapulan ja kiireen supistavan elämää. Sait myös lukea, että "tutkijat haluavat tietää lisää siitä, miten köyhyys muuttaa ihmistä".

Selitys "tutkijat haluavat tietää" -informaatiolle kerrottiin heti infon jälkeen napakassa otsikossa:

Tutkijat siis haluavat tietää muun muassa sen, miten köyhyys muuttaa ihmistä. Hesari puolestaan avittaa tiedettä ja hankkii tutkijoille aineiston avaamalla sivuillaan auliisti nettikyselyn.

Onpa hienoa, näin kuka hyvänsä meistäkin voi tukea tieteellistä tutkimusta tärkeästä aiheesta.

Anna-Stina Nykäsen perusteellisesta, tosi taitavasti kirjoitetusta jutusta sait tietää (s. B 5), että "kyselyn on laatinut tutkijaryhmä". Minä tunnen tutkijoista kaksi, kun olen juuri lukenut heidän tekstejään. 

Nykänen perustelee vakuuttavasti, miksi kannattaa vastata kyselyyn. Tutkijat tekevät sen pohjalta tieteellisiä julkaisuja, ja tuloksilla voi olla merkitystä köyhyyttä koskeviin poliittisiin päätöksiin.

Voit siis ehkä jopa vaikuttaa. Joten, siitä vain kiiruusti vastaamaan, jotta ehdit varmasti mukaan. HS ei nimittäin näytä kertoneen, mihin asti kysely on sen sivuilla avoinna.

Varaa vastaamiseen tarpeeksi aikaa, sillä tutkijat (ja HS?) ovat uteliaita ja haluavat tietää sinusta tosi paljon asioita.

He utelevat tietoja taloudellisesta tilanteestasi, sosiaalisista suhteistasi, mielialastasi, luovuudestasi ja hyvinvoinnistasi. Lisäksi saat luvan vastata "tilastollista ryhmittelyä varten" useisiin kysymyksiin taustastasi.

Jos olen ymmärtänyt oikein, kyselyä ei ole suunnattu vain taloudellista niukkuutta kokeneille. Näin päättelen siitä, että vastattavaksi tarjotaan erikseen kolme kysymystä vain niille, jotka ovat kokeneet taloudellista niukkuutta:

"Onko taloudellinen niukkuus vaikeuttanut elämääsi, miten? Kirjoita vastaus kenttään."

"Minkälaisia selviytymiskeinoja sinulla on niukkuudesta selviämiseen? Kirjoita vastaus kenttään."

"Onko taloudellinen niukkuus opettanut sinulle jotain, josta voit olla ylpeä? Kirjoita vastaus kenttään."

Jos arastelet ja epäilet, osaatko vastata "oikein" siihen, miten jatkuva rahapula tai kiirus vaikuttaa, niin eipä hätää.

Luet vain ennen lomakkeen täyttämistä Anna-Stina Nykäsen mainion jutun. Siitä saat mallia, sillä juttu kertoo niukkuuden kuviteltavissa olevista vaikutuksista värikkäästi lähes kaiken mahdollisen.

Self-selected opinion poll

Useimmiten vastaajat valitaan tieteellisiä tutkimuksia varten tehdyissä kyselyissä satunnaisotannan avulla.

Ideana on se, että kaikilla tutkittavaan perusjoukkoon kuuluvilla on yhtä suuri nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen.

Näin poimituista otoksista saadut tulokset voi sitten tietyllä todennäköisyydellä yleistää koskemaan koko tutkittavaa perusjoukkoa. Saamme tietää jotain tuosta perusjoukosta, joka meitä kiinnostaa.

Hesarin niukkuuskyselyyn vastaajia ei valita näin. Vastaajiksi ovat voineet ja voivat hakeutua ketkä hyvänsä.

Siksi vastaajien joukosta ei muodostu minkään sortin otosta vaan pelkkä itsevalikoitunut näyte. Siksi kysely onkin vain surkea "self-selected opinion poll" eli SLOP.  

"Slop" tarkoittaa suomeksi muun muassa 'mutaa', 'litkua', 'laskia', 'lokaa', 'likavettä' ja "sianruokaa'. Minua kiehtoo eniten 'sianruoka', joten käytän sitä. SLOP on retoriikassani siksi sianruokakysely.

Siitä saatuja tuloksia ei voi millään todennäköisyydellä yleistää koskemaan perusjoukkoa. Jos on tehty SLOP, ei tiedetä edes sitä, mikä on se perusjoukko, johon tuloksia pitäisi voida yleistää.

SLOP on surkea "metodi" siksikin, että se on altis myös manipulaatiolle. HS:n sianruokakyselykin on sille altis.

Jos olisin ilkimys, voisin vastata kyselyyn ties kuinka monena "köyhänä", jahka vain täyttäisin netissä olevaa kuponkia eri IP-osoitteista. Täydestä menisi.

Ilkimysten nokkelat porukat voisivat tehdä Hesarille jäynää ja tempaista liikkeelle ties millaisen joukon "köyhiä" ja "niukkuutta" kokeneita. Teekkarit varmasti taitaisivat näin tempaista.

Mitä tiedettä sianruokakyselystä?

Kun Hesari oli verhonnut ilmiselvän sianruokakyselyn ikään kuin tieteen kaapuun, kysäisin yhdeltä tutkimusryhmään kuuluvalta, millaista tieteellistä tutkimusta HS:n kyselyn aineistoista voi tehdä.

Sain tietää, että aineistojen avulla voi "havainnollistaa mekanismeja". Se kuulosti järkeenkäyvältä. Köyhyyteen ja niukkuuteen liittyviä mekanismeja tutkijat kaiketi voivat havainnollistaa.

Eniten minua arveluttaa se, malttaako Hesari tulosten valmistuttua olla tekemättä sellaisia yleistyksiä, joita sianruokakyselyn aineisto ei oikeuta.

Tämän postauksen perimmäisenä ideana olikin varoittaa HS:n viatonta, pahaa aavistamatonta lukijaa.

Älä ihmeessä usko, jos rakas lehtesi väittää "tieteellisen" niukkuuskyselyn osoittavan jotain vaikkapa "suomalaisista", "työttömistä", "eläkeläisistä" tai "opiskelijoista".