Faktavahti

Eduskuntakin sivuutti oppikirjojen hintarallin

Eduskunta kävi keskiviikkona 28.2.2018 pitkähkön keskustelun koulutuksen tasa-arvoa koskeneesta välikysymyksestä. Täysistunnon pöytäkirjan voi lukea tästä.

Pöytäkirja kertoo, että monet kansanedustajat toki kauhistelivat kalliita oppikirjoja, mutta sivuuttivat  järjestään tiedot oppikirjojen hurjasta hintarallista.

Kukaan kansanedustajista ei myöskään havaintojeni mukaan kysynyt, miksi oppikirjojen hintoja on nostettu niin julmetusti.

Hintojen muutos keskimäärin 2005/1 – 2018/1

Kuluttajahinnat	+21,9 %
Tietokirjat	−13,7 %
Oppikirjat	+72,3 %

Laskin Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin tuoreimmista luvuista, minkä verran oppikirjojen hinnat ovat nousseet 13 vuodessa eli vuoden 2005 tammikuusta vuoden 2018 tammikuuhun.

Yllä oleva asetelma osoittaa, että oppikirjojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 72,3 prosenttia eli reilusti yli kolme kertaa enemmän kuin kuluttajahinnat keskimäärin. Reaalista nousua hinnoissa oli peräti 41,3 prosenttia.

Tieto on lievästi sanoen hämmentävä, kun nähdään, että tietokirjojen nimellishinnat ovat 13 vuodessa puolestaan tippuneet keskimäärin 13,7 prosenttia ja reaalihinnat jopa 29,2 prosenttia.

Kirjoittelin oppikirjojen huimasta hintarallista postauksen heti viime syksyn kirjamessujen jälkeen 30.10.2017. Postauksen voi lukea tästä.

Nelisen kuukautta sitten ihmettelin muun muassa sitä, miksi media ei ole kiinnostunut tivaamaan selitystä oppikirjojen hintarallille.

Tätä voi ihmetellä nytkin. Samalla voi kysyä, miksi huima hintaralli taustoineen ei näytä kiinnostavan myöskään kansanedustajia.

Miksi politiikan päättäjätkin pitävät oppikirjojen julmettuja hintoja ikään kuin luonnostaan asiaan kuuluvina?