Lehtitilausten hintakiito 2000–2016
Viestintä- ja mediatutkimuksen pohjoismainen tietokeskus Nordicom on julkaissut jännän raportin sanomalehdistä. Newspapers in the Nordic Media Landscape -raportin voi lukea tästä.
Raportista löytyvät kustakin maasta tiedot muun muassa sanomalehtien hintakehityksestä vuodesta 2000 vuoteen 2016. Kuvio ikiomien lehtitilaustemme hintakiidosta löytyy raportin sivulta 42:
Annual newspaper subscription prices 2000–2016 (index, 100=year 2000)
Kuviossa alin eli harmaiden pylpyröiden käppyrä kuvaa kuluttajahintojen keskimääräistä kehitystä. Käppyrä suuntaa suurin piirtein kohti inhaa itää.
Itäkoilliseen tai peräti koilliseen sojottavat iloisemman väriset käppyrät taas kuvaavat yhdestä seitsemään kertaan viikossa ilmestyvien sanomalehtien tilaushintoja.
Raportista käy ilmi, että kuviossa esitetyt hinnat ovat kestotilausten hintoja ja että tietojen lähteenä on Sanomalehtien Liitto.
On kiinnostavaa, että koko lailla hurjaa hintakiitoa kuvaavat tiedot on nyt julkaistu pohjoismaisessa raportissa. Omista lehdistämme tällaisia tietoja on ollut turha etsiä.
Lehtipomojen mielestä medialystiä rahoittavat tilaajat ja lukijat voivat paljon paremmin, kun heitä kasvatetaan pimeässä kuin herkkusieniä.
Minäkin olen joutunut faktoja tarkistellessani turvautumaan toisenlaiseen lähteeseen. Olen seurannut sanomalehtien tilausmaksujen iloista rallia jo pitkään Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin avulla.
Laskeskelin aiemmin tänään tilastoviraston lukuja käyttäen, minkä verran lehtitalot ovat ikiomilla päätöksillään nostaneet sanomalehtien tilausmaksuja.
Tulos oli tämä: vuoden 2005 tammikuusta vuoden 2018 helmikuuhun firmat ovat nostaneet tilausten hintoja keskimäärin reilut 68 prosenttia.
Kun kuluttajahinnat ovat samana aikana nousseet vain vähän yli 22 prosenttia, tilaushintojen kiito on ollut siihen verrattuna yli kolminkertaista. Tilaajia ja lukijoita tieto ryöstöhinnoista tuskin ilahduttaa.
Raportin sivulta 90 löytyvä tieto painettujen sanomalehtien mainostuloista taas on semmoinen, että sen pitäisi hyvinkin ilahduttaa tilaajia ja lukijoita.
Käy nimittäin ilmi, että esimerkiksi vuodesta 2005 vuoteen 2016 nuo sanomalehtien mainostulot ovat tippuneet 643 miljoonasta eurosta 400 miljoonaan euroon.
Lehdissä mainostettujen tavaroiden ja palvelujen hintoihin piilotettu maksutaakka eli pakkoperintä on siis kutistunut kymmenessä vuodessa lähes 250 miljoonalla eurolla. Tilaajat ja lukijat kiittävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti