Faktavahti

Mediapomo kiepsautti finanssikriisin ilmiöt nurinniskoin

Länsi-Savo-konserniin kuuluvan Kaakon Viestintä Oy:n sisältöjohtaja Pekka Lakka sortui vallan erikoiseen anakronismiin mm. Kymen Sanomien nettilehdessä 11.2. julkaistussa kirjoituksessaan.

Hän kauhisteli julkisen velan määrää ja kirjoitti: "Mitä velkaantumisesta seurasi? Vuodesta 2007 alkanut syvä talouden sukellus, jonka maksajia ovat kaikki tämän tekstin lukijat ja monet muutkin."

Eiväthän asiat, herra paratkoon, tuossa järjestyksessä tapahtuneet. Talouden syvä sukellus ei ollut seurausta velkaantumisesta, vaan velkaantuminen oli seurausta talouden syvästä sukelluksesta.

Lakan väitteen historiallinen vääräaikaisuus käy hyvin ilmi esimerkiksi Findikaattori-palvelun havainnollisesta kuviosta, jonka tietojen lähteenä on Tilastokeskus. 

Kuviossa siniset pylväät kuvaavat julkisen talouden vuosittaisia ali- ja ylijäämiä. Keltavihreä käppyrä kertoo julkisen velan määrästä suhteessa bkt:hen. Lakan väitettä ajatellen kuvio osoittaa kaksi asiaa.

Julkisen velan määrä suhteessa bkt:hen oli talouden sukelluksen kynnykselle vuoteen 2008 tultaessa ollut jo pitkään laskussa. Keltavihreä käppyrä lerppui kohti kaakkoa.

Toiseksi kuvio osoittaa sen, että julkinen talous oli vuoteen 2008 tultaessa ollut jo vuosikymmenen ajan ylijäämäinen. Vielä vuonna 2008 julkisen talouden ylijäämä suhteessa bkt:hen oli 4,2 prosenttia.

Missä siis oli se velkaantuminen, josta sisältöjohtaja Pekka Lakan mukaan seurasi talouden syvä sukellus?

Rohkenen veikata, että moinen talouden syvän sukelluksen aiheuttanut velkaantuminen oli olemassa vain mediapomon väärinkäsityksessä.

Se oli varmasti noloksi koettu väärinkäsitys, joten ei ollut mikään jättiyllätys, että lehti ei halunnut oikaista pahaa asiavirhettään.

Kantelin virheen korjaamatta jättämisestä Julkisen sanan neuvostolle eilen, pitääkseni yllä JSN:n Vastuullisen journalismin -kampanjan iloisia fiiliksiä.

Kantelussa ja sen liitteenä olevassa korjauspyynnössä viittasin Suomen Pankin raporttiin vuodelta 2011. Kiinnostavan raportin voi lukea tästä.

Raportin sivulla 6 tutkijat Hanna Freystätter ja Veli-Matti Mattila totesivat, miten julkisen talouden tila oli "taantuman myötä" heikentynyt voimakkaasti:

"Taantumaa edeltänyt tukeva ylijäämä on vaihtunut tuntuvaksi alijäämäksi. Samalla julkinen velka on lisääntynyt nopeasti.”

Talouden asiantuntijoidenkin kuvaus tapahtumien järjestyksestä osoittaa Kaakon Viestintä Oy:n sisältöjohtajan sortuneen fataaliin anakronismiin. 

Onnittelen Kymen Sanomien ja Länsi-Savon (Lakan kirjoitus julkaistiin myös Länsi-Savossa) lukijoita petkutetuiksi pääsemisestä. Näissä merkeissä:

Julkisen sanan neuvosto

Fredrikinkatu 25 A 8

00120 Helsinki

Kantelu hyvän journalistisen tavan rikkomisesta

Kantelun kohde

Sisältöjohtaja Pekka Lakan kirjoitus ”Sisältöjohtaja: Nauretaan taas hallitukselle, ja sitten katsotaan lukuja” (Kymen Sanomien nettilehti 11.2.2018). Kirjoituksen osoite netissä on https://kymensanomat.fi/mielipide/kolumnit/672e24cc-8e68-4995-88ff-0e6680a3c0fd (tarkistettu 14.3.2018).

Kantelun perusteet

Kirjoituksessaan sisältöjohtaja Pekka Lakka kauhisteli julkisen velan määrää ja totesi talouden oikenemisen vaativan ”kovia” päätöksiä. Hän muistutti velkamäärän lähteneen laukalle jo ajat sitten ja jatkoi:

”Mitä velkaantumisesta seurasi? Vuodesta 2007 alkanut syvä talouden sukellus, jonka maksajia ovat kaikki tämän tekstin lukijat ja monet muutkin.”

Väite siitä, että syvä talouden sukellus oli seurausta velkaantumisesta, oli perätön. Virheellinen tieto yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta johti lehden lukijoita harhaan ja oli oikaisua vaativa olennainen asiavirhe (JO 20).

Pekka Lakka sortui väitteellään historialliseen vääräaikaisuuteen eli anakronismiin ja käänsi samalla nurinniskoin kuvaamansa ilmiön syy-seuraussuhteen. Tämä käy hyvin ilmi alla olevasta, Tilastokeskuksen lukuihin perustuvasta asetelmasta.

Julkisyhteisöjen sulautettu velka

	2004	2008	2009	2016
Miljoonaa euroa	67 697	63 254	75 482	135 991
Suhde BKT:hen, %	42,7	32,7	41,7	63,1

Lähde: Tilastokeskus

Kuten asetelman luvut osoittavat, julkisen velan määrä miljoonina euroina pieneni vuodesta 2004 vuoteen 2008. Samalla julkisen velan suhde bkt:hen pieneni reilusti eli 10 prosenttiyksikön verran.

Luvut muuttuivat radikaalisti, kun bkt:n volyymi kansainvälisen finanssikriisin seurauksena romahti vuodesta 2008 vuoteen 2009 jopa 8,3 prosentilla.

Julkisen velan määrä kasvoi finanssikriisin takia 12 miljardilla eurolla vuodesta 2008 vuoteen 2009, ja suhde bkt:hen kasvoi saman tien 9 prosenttiyksiköllä.

Vastoin sisältöjohtaja Lakan väitettä tapahtumien aikajärjestys siis oli se, että velkaantuminen seurasi kansainvälisen finassikriisin aiheuttamaa talouden syväsukellusta.

Tämä kiistaton tosiasia käy ilmi lukuisista lähteistä, esimerkiksi Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston 18.1.2011 päivätystä julkaisusta Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen (BoF Online, 1/2011).

Viittasin julkaisun tietoihin korjauspyynnössä, jonka lähetin Kymen Sanomien toimitukselle 12.2. Korjauspyyntö on kantelun lopussa.

Pekka Lakka vastasi korjauspyyntöön 12.2. Vastauksessaan hän totesi, että ”kyseessä ei ole olennainen asiavirhe, joka pitäisi sananvapauslain mukaan oikaista”.

Niinpä Kymen Sanomat jätti korjaamatta olennaisena pitämäni asiavirheen ja rikkoi siitä syystä hyvää journalistista tapaa (JO 20).

Kantelun tarkoitus ja luonne

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on karsinut kaikki ”Kulissien takana” -raportin julkitulon eli 23.4.2016 jälkeen tekemäni kantelut. Kaikissa näissä kanteluissa on ollut kysymys siitä, että tiedotusväline on pyynnöstä huolimatta jättänyt olennaisen asiavirheen korjaamatta (JO 20).

Jokaisen näistä karsintapäätöksistään JSN:n puheenjohtaja on tehnyt tutkimatta kantelun asiasisältöä ja tulkitsematta hyvää journalistista tapaa. Sen sijaan hän on karsinut kunkin kantelun ikään kuin ”teknisellä” perusteella. Joulukuun 2016 päätöksiin asti karsintaperuste oli tällainen:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kyseessä on testaustarkoituksessa tehty massakanteleminen.”

21.12.2016 JSN:n puheenjohtaja karsi neljä syys-lokakuussa 2016 tekemääni kantelua ja perusteli kutakin karsintapäätöstään näin:

”Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, koska kantelu on tehty testaustarkoituksessa.”

”Testaustarkoitus” on ollut kantelun karsintaperusteena kaikissa joulukuun 2016 jälkeenkin tehdyissä karsintapäätöksissä. Karsintaperuste on kahdestakin syystä erikoinen.

Testaaminen itsessään ei ensinnäkään ole mikään tarkoitus. Eiväthän yrityksetkään testaa hyödykkeitään testaamisen vuoksi vaan kehittääkseen yhä parempia hyödykkeitä; testaus on siis pelkkä väline tarkoituksen tai tarkoitusten toteuttamiseksi.

”Testaustarkoitus” on kantelun karsintaperusteena erikoinen myös siksi, että joka ainoa kantelu on aina pakostakin ikään kuin testi.

Kun media jättää olennaisena pitämäni virheen korjaamatta, se mielestäni rikkoo hyvää journalistista tapaa. Ainoa keino saada selville, miten median itsesääntelyelin tulkitsee median menettelyä, on kantelu. Se taas vääjäämättä ”testaa” sitä, pitääkö JSN median menettelyä hyvän journalistisen tavan mukaisena vai sen vastaisena.

Jos JSN aikoo jatkossakin käyttää ”testaustarkoitusta” kantelujen karsintaperusteena, sen tulee kertoa, miten kantelun median menettelystä voi ylipäätään tehdä, niin ettei kantelulla ole tuota JSN:n kiellettynä pitämää tarkoitusta.

JSN:n perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on ”tukea hyvää journalistista tapaa”. Sopimuksesta käy edelleen ilmi, että JSN:n tehtävänä on ”tulkita hyvää journalistista tapaa” ja että neuvosto käsittelee asioita ”tehtyjen kantelujen perusteella”.

Tämän kantelun tarkoituksena on edistää hyvää journalistista tapaa. Kantelu tarjoaa JSN:lle konkreettisen mahdollisuuden toteuttaa median itsesääntelyä perussopimuksessa määritellyn tehtävän mukaisesti.

Neuvosto voi tulkita tämän kaikki muodolliset ja asialliset vaatimukset täyttävän kantelun perusteella, rikkoiko kantelun kohteena oleva tiedotusväline hyvää journalistista tapaa vai ei.

Koska kantelun kohteena oleva tiedotusväline jätti korjaamatta olennaisen virheen (JO 20), se mielestäni rikkoi hyvää journalistista tapaa. Siksi kantelun erityisenä tarkoituksena on se, että neuvosto tekee kantelusta langettavan päätöksen ja antaa tiedotusvälineelle huomautuksen.

Mutta siinäkin tapauksessa, että JSN:n päätös jostain käsittämättömästä syystä olisi vapauttava, yleisöä ajatellen on joka tapauksessa oleellista se, että päätös julkaistaan neuvoston kotisivuilla. Vain sillä tavalla yleisö voi saada tiedon siitä, millaisen virheen korjaamatta jättämistä median itsesääntely ei pidä hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Jos JSN:n puheenjohtaja karsii virheen korjaamatta jättämistä koskevia kanteluja pelkin ”teknisin” perustein, se kielii siitä, ettei median itsesääntelyssä piitata lainkaan siitä, saavatko suomalaiset tiedotusvälineistään oikeaa vai virheellistä tietoa. Tällainen menettely myös synnyttää itsesääntelyn tehtävän ja tarkoituksen kannalta absurdin tilanteen.

Jättämällä virheet järjestään korjaamatta tiedotusvälineet voivat silloin vaikuttaa siihen, ettei JSN tosiasiassa lainkaan tutki niiden menettelyä ja tulkitse, ovatko ne menetelleet hyvän journalistisen tavan vastaisesti vai ei.

Mikäli JSN:n puheenjohtaja karsintaratkaisuillaan tarjoaa tiedotusvälineille tilaisuuden menetellä tällä tavalla, median itsesääntely lakkaa tyystin toimimasta. JSN:n mahdollisuudet tukea hyvää journalistista tapaa katoavat saman tien.

Vahingot itsesääntelyn piittaamattomasta toiminnasta kärsii yleisö, joka maksaa koko medialystin joukkotiedotustalouden ensimmäisen ja toisen kierron kautta.

Helsingissä 14.3.2018

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola (at) gmail.com

Korjauspyyntö

12. helmikuuta 2018 klo 10.42

Markku Lehtola

”Sisältöjohtajalta: Nauretaan taas hallitukselle, ja sitten katsotaan lukuja” -kirjoituksen (KS:n nettilehti 11.2.) asiavirhettä koskeva korjauspyyntö

Vastaanottaja: heidi.ekdahl@kymensanomat.fi

Kopio: uutiset@kymensanomat.fi, pekka.lakka@kaakonviestinta.fi

Hei,

sisältöjohtaja Pekka Lakka totesi julkisen velan määrän lähteneen ”laukalle” jo ajat sitten. Tässä yhteydessä hän väitti: ”Mitä velkaantumisesta seurasi? Vuodesta 2007 alkanut syvä talouden sukellus, jonka maksajia ovat kaikki tämän tekstin lukijat ja monet muutkin.”

Siteeratulla väitteellään Lakka syyllistyi lukijoita pahemman kerran harhaan johtavaan anakronismiin eli historialliseen vääräaikaisuuteen. Hän käänsi talouden sukelluksen ja velkaantumisen tapahtumien aikajärjestyksen peräti päälaelleen.

Vuoden 2008 loppupuolelta alkanut talouden syvä sukellus – bkt:n volyymi pieneni 8,3 prosenttia vuonna 2009 – ei seurannut velkaantumista, vaan tapahtumien aikajärjestys oli se, että velkaantuminen seurasi talouden syväsukellusta.

Tämä tosiasia käy ilmi lukuisista lähteistä, vaikkapa Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston 18.1.2011 päivätystä julkaisusta Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen (BoF Online, 1/2011). 

”Taantuman myötä Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt voimakkaasti. Taantumaa edeltänyt tukeva ylijäämä on vaihtunut tuntuvaksi alijäämäksi. Samalla julkinen velka on lisääntynyt nopeasti”, tutkijat Hanna Freystätter ja Veli-Matti Mattila totesivat raportin sivulla 6.

Raportin sivulla 39 julkaistu kuvio kertoo havainnollisesti tuosta tutkijoiden toteamasta julkisen talouden tukevan ylijäämän vaihtumisesta äkkiä tuntuvaksi alijäämäksi, kun kansainvälinen finanssikriisi oli tuottanut talouden syväsukelluksen vuonna 2009. 

Kuviosta näkyy, että valtionkin rahoitusjäämä oli finanssikriisin kynnyksellä vuosina 2007–2008 reilusti plussan puolella. Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtionhallinnon ylijäämä vuonna 2007 oli reilut 1,7 miljardia euroa. Vuonna 2008 vastaava ylijäämä oli vielä noin 1,0 miljardia euroa.

Sivun 52 grafiikka taas osoittaa havainnollisesti, miten julkisen velan suhde bkt:hen oli tippunut 1990-luvun puolivälin yli 55 prosentista vajaaseen 33 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä.

Sisältöjohtaja Pekka Lakan anakronistinen, tapahtumien tosiasiallisen järjestyksen päälaelleen kääntänyt väite oli nähdäkseni Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittama olennainen virhe, joten se on syytä korjata viipymättä.

Tervehdyksin

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Kivihaantie 1 E 77

00310 Helsinki

040 512 2661

markku.a.lehtola@gmail.com