"Flintissä Michiganissa puolet 25–54-vuotiaista miehistä on työttöminä"
Lauantaina 17.3.2018 Helsingin Sanomien Washingtonin-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski kirjoitti koskettavasti ja terävästi Yhdysvaltain keskilännen kurjistumisesta.
Napakka kolumni julkaistiin 17.3. myös Helsingin Sanomien nettilehdessä. Kirjoituksen voi lukea tästä.
Kärjistäen Saarikoski muistutti meitä siitä, että Yhdysvaltain rannikot ovat maailman rikkain maa, mutta rannikkojen välissä on kehitysmaa.
Pahin tilanne oli itäisessä keskilännessä Mississipistä Michiganiin. Tämän kerrottuaan hän väitti: "Flintissä Michiganissa puolet 25–54-vuotiaista miehistä on työttöminä."
Vaikka kirjeenvaihtaja oli luonnehtinut USA:n keskilänttä kehitysmaaksi, tieto parhaassa työiässä olevien miesten noin valtavasta työttömyydestä hämmensi ja epäilytti.
Niinpä lähetin Laura Saarikoskelle sähköpostin ja kysäisin, mihin lähteeseen "tarkasti ottaen" tieto perustui.
Hän kertoi tiedon olleen kolumnissa mainittujen harvardilaisten Benjamin Austinin, Edward Glaeserin ja Lawrence H. Summersin tutkimuksessa. Sen voi lukea tästä.
Syynäsin tutkimusta vähän lähemmin ja tulin oitis siihen tulokseen, että HS:n kirjeenvaihtaja oli ymmärtänyt tutkimuksessa esitetyn käsitteen väärin. Niinpä meilailin hänelle oikaisupyynnön:
"Hei,
lämpöiset kiitokset tiedon lähteestä, jonka lähempi tarkastelu paljasti, miksi tieto hämmensi minua ja miksi tiedosta oli syytäkin hämmentyä. Pelkään pahoin, että tieto perustui käsitteiden väärinymmärrykseen ja oli oikaisua vaativa asiavirhe (JO 20).
Austin, Glaeser ja Summers kyllä totesivat raporttinsa sivulla 2 näin: ”The not working rate for 25- to 54-year-old men is 51 percent in Flint, Michigan in 2016 and 5 percent in Alexandria, Virginia.”
Tuo ”not working rate” ei käsittääkseni kuitenkaan tarkoita työttömyysastetta, joten ei voi sanoa, että Flintissä puolet 24–54-vuotiaista miehistä on työttöminä.
Raportin sivulla 9 tutkijat nimittäin kirjoittavat:
”Throughout this paper, we focused on the total rate of not working among men rather than unemployment or labor force participation. We define the not working rate as the share of men who are not currently employed, or one minus the employment to population rate for prime men.”
Not working rate on näin ollen mittari, joka kertoo, kuinka iso osa kyseisen ikäluokan miehistä ei kuulu työllisiin. Tuohon 51 prosenttiin sisältyvät siis työttömien lisäksi kaikki nekin miehet, jotka eri syistä ovat työvoiman (työlliset + työttömät) ulkopuolella.
Työttömyysaste (unemployment rate) on eri käsite kuin not working rate ja kertoo siitä, kuinka iso osa työvoimaan kuuluvista on työttömänä. Tietoa Flint Michiganin 24–54-vuotiaiden miesten työttömyysasteesta en äkkiseltään löytänyt Austinin, Glaeserin ja Summersin paperista.
Oikea työttömyysasteen luku on uskoakseni kuitenkin aivan eri suuruusluokkaa eli paljon pienempi kuin 51 prosenttia. Jotta lukijat saavat asiasta oikean kuvan, HS:n on nähdäkseni syytä julkaista oikaisu."
Laura Saarikoski vaikutti olevan heti pyynnön saatuaan kartalla oikaisun tarpeesta ja arveli, oliko oikea ilmaisu siis "työvoiman ulkopuolella". Kerroin hänelle, ettei se ollut oikea ilmaisu.
Näin siksi, että jutussa mainittuun 51 prosenttiin sisältyivät työvoimaan kuuluvista työttömät. 51 prosentin joukko siis koostui kaikista niistä miehistä, jotka olivat työllisten joukon ulkopuolella.
Laura Saarikoski suhtautui asiavirheen korjaamiseen lukijoiden oikeuksia arvostaen ja siksi vallan esimerkillisesti. Niinpä saimme lukea HS:n paperilehdestä tänä aamuna yllä olevan oikaisun. Se oli kaikin puolin OK.
Hesarin nettisivuilla julkaistiin uusi, uudella tavalla otsikoitu versio kolumnista. Sen voi lukea tästä. Uuden version tekstissä virhe oli korjattu, ja lopussa oli myös kaikin puolin asiallinen oikaisu:
Oikaisu 18.3. kello 15.50: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Flintissä puolet 25–54-vuotiaista miehistä on työttöminä. Luku sisältää kuitenkin työttömien työnhakijoiden lisäksi ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta töissä.
Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että viime vuoden vastaava luku meillä oli 17 prosenttia. 1990-luvun lohduttomimman työttömyyden oloissa vuonna 1994 vastaava luku oli 24 prosenttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti