Faktavahti

"Du kan lita på att det är sant, för det står i HBL"

Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Susanna Ilmoni hehkuttaa 20.6.2018 julkaistussa kronikassaan estottomasti lehtensä luotettavuutta.

Hbl on nyt kuulemma jopa "Suomen luotettavin mediatavaramerkki", Ilmoni julistaa viitaten Reuters-instituutin tuoreeseen raporttiin Digital News Report 2018.  Kronikan voi lukea tästä.

"Du kan lita på att det är sant, för det står i HBL" ei nyt ainakaan lehden pääkirjoituksiin päde. Vain pari päivää sitten, 18.6., Tommy Westerlund lasketteli lehden pääkirjoituksessa luikuria huumausainerikosten rangaistuksista:

"Människor jämför straff för olika förseelser och upplever det orättvist och konstigt att exempelvis narkotikabrott ofta ger betydligt hårdare straff ön vålds- och sexualbrott. I fråga om knark används ofta straffskalans övre del."

Tätä luikuria ovat laskeneet viime vuosina monet muutkin journalistit, jotka ovat tutkitulle tiedolle ja tosiasioille allergisia. Itse asiassa toimittajat järjestään ovat kaihtaneet esimerkiksi alla olevan taulukon tietoja.

Taulukon julkaisi 21.12.2017 Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Seuraamusjärjestelmä 2016 -katsauksen sivulla 105. Katsauksen voi lukea tästä.

Taulukosta voi nähdä, että esimerkiksi törkeistä raiskauksista tavataan antaa selvästi kovempia tuomioita kuin törkeistä huumerikoksista. Tuomiot perusmuotoisista raiskauksista taas tapaavat olla paljon ankarampia kuin tuomiot perusmuotoisista huumerikoksista.    

Taulukon tietojen avulla voi tehdä kiinnostavia päätelmiä myös rangaistusasteikkojen käytöstä. Pienet laskutoimitukset paljastavat, että raiskaustuomioiden mediaanit tapaavat olla selvästi lähempänä asteikon maksimia kuin huumetuomioiden mediaanit.

Törkeissä raiskauksissa mediaani asettui kohtaan, joka oli 42,5 prosenttia asteikon maksimista, törkeissä huumerikoksissa vastaavasti kohtaan, joka oli vain 28,1 prosenttia maksimista.

Perusmuotoisissa raiskauksissa rangaistusten mediaani asettui kohtaan, joka oli 33,8 prosenttia asteikon maksimista, perusmuotoisissa huumerikoksissa kohtaan, joka oli vain 14,6 prosenttia asteikon maksimista.

Taulukossa "Vankila %" kuvaa ehdottomien tuomioiden osuutta vankeustuomioista. On helppo nähdä, että raiskauksista häkki tapaa heilahtaa paljon useammin kuin huumerikoksista. Tämäkin tieto kielii siitä, millaista urbaania legendaa Hufvudstadsbladet syötti lukijoille muka tosiasiana.

Heja Sverige!

Tutkitulle tiedolle ja tosiasioille allergiset toimittajat viittaavat usein Ruotsiin, kun propagoivat raiskaustuomioiden koventamisen puolesta Suomessa. Koska suhtaudun skeptisesti rangaistusten voimaan, en välttämättä ylistäisi Ruotsia esikuvana.

Kolme vuotta sitten Ruotsin rikostorjuntavirasto Brå (Brottsförebyggande rådet) julkaisi analyysin väkivaltarikosten käsittelystä tuomioistuimissa. Analyysin voi lukea tästä.

Analyysi osoitti, että rikoskontrollia lisänneet lainmuutokset olivat kasvattaneet rikosilmoitusten määrää, mutta, mutta:

"Motsvarande förändringar går dock inte att utläsa i källor som mäter utsatthet för sexualbrott." 

Tämän Brån sivuilla julkaistun kuvion tiedot perustuvat kansallisten uhritutkimusten (Nationella trygghetsundersökningen, NTU) tuloksiin.

Kuvion ylin käyrä kuvaa sitä, kuinka suuri osa 16–79-vuotiaista naisista on kertonut joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi.

Käyrä puhuu puolestaan: rikoskontrollia lisänneistä lainmuutoksista huolimatta yhä isompi osa naisista on vuoden 2012 jälkeen joutunut seksuaalirikoksen uhriksi.