Faktavahti

"Vastuullisen journalismin kampanja oli menestys"

12.–25. maaliskuuta 2018 Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat ja Julkisen sanan neuvosto kampanjoivat "vastuullisen journalismin" merkeissä.

JSN:n mukaan kampanjan tarkoituksena oli korostaa, miten vastuullinen journalismi eroaa muusta viestinnästä.

Kampanjassa korostettiin medioiden noudattavan Journalistin ohjeita "siksi, että ne takaavat yleisön oikeudet". 

"Median lukijoilla, katselijoilla ja kuulijoilla on oikeus muodostaa mielipiteensä luotettavan tiedon pohjalta", JSN vakuutti kampanjan startista kertovassa uutisessaan 12.3. Uutisen voi lukea tästä.

Tarkastelin kampanjaa hiukan lähemmin 16.4. postauksessa, jossa myös kysyin kenties vähän hävyttömästi, miksi vastuullisen journalismin kampanja oli vastuuton. Postauksen voi lukea tästä.

14. kesäkuuta JSN uutisoi vastuullisen journalismin merkein koristellussa uutisessaan kampanjan menestyksestä. Tieto menestyksestä perustui päätoimittajille tehtyyn kyselyyn. Uutisen voi lukea tästä.

Uutinen kertoi meille, että "58 prosenttia vastaajista kertoi ottavansa Vastuullisen journalismin merkin pysyvään käyttöön mediassaan".

Vastuullisen journalismin teemaa oli nostettu esiin muutenkin: "Vastaajista 67 prosenttia kertoi käsitelleensä aihetta pääkirjoituksissa, 40 prosenttia jutuissa ja 20 prosenttia kolumneissa."

"Kyselytutkimus"

Kotisivujensa uutisessa JSN luonnehtii toteuttamaansa päätoimittajakyselyä häpeämättömästi peräti "kyselytutkimukseksi".

Kyselyä oli kuulemma lähetetty päätoimittajille "JSN:n taustayhteisöjen kautta eikä JSN:llä ole tarkkaa tietoa, kuinka monelle päätoimittajalle kysely on mennyt".

Vastaajia oli kaikkiaan 66, suurin osa heistä sanomalehtien edustajia. Ja tähän tapaan uutinen opasti lukijoita arvioimaan tuloksia:

"Kysely antaa suuntaa päätoimittajien näkemyksistä, mutta kyselyn tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkea suomalaista mediaa, koska otoksessa oli satunnaisuutta."

On toden totta paikallaan varoittaa lukijoita siitä, että kyselyn tuloksia ei voi yleistää. Uutisen perustelu vain oli lievästi sanoen erikoinen.

Surveyn ekspertithän tapaavat ajatella niin, että kyselyn tuloksia ei voi yleistää, jos otoksessa ei ole satunnaisuutta.

Kampanjan menestyksen mittari?

Mediaa käyttävän ja rahoittavan yleisön näkövinkkelistä on aika outoa mitata vastuullisen journalismin kampanjan menestystä sillä, kuinka moni media alkoi käyttää hienoa merkkiä.

Yleisön kannalta kampanjan menestyksestä kielisi journalistien aiempaa vastuullisempi tapa toimia. Jos meno sen sijaan jatkuu entiseen tapaan, merkki lähinnä vain johtaa yleisöä harhaan.

Näin valitettavasti näyttää myös käyneen ainakin oman projektini kokemusten valossa. Olen nimittäin joutunut värkkäämään korjaamatta jätetyistä virheistä kanteluja JSN:lle aivan kuten ennen kampanjaakin.

Kampanjan startista 12.3. tähän päivään olen meilaillut JSN:lle kaikkiaan 12 kantelua virheistä, jotka mediat olivat jättäneet korjaamatta. Yhdessä tapauksessa kyse oli siitä, että lehti korjasi virheen printissä, mutta jätti vastoin hyvää journalistista tapaa korjaamatta virheen netissä.

Kanteluista neljä koski Helsingin Sanomien menettelyä. Muut yleisön oikeuksista piittaamattomat mediat olivat: Yle, Kansan Uutiset, Etelä-Suomen Sanomat, Kymen Sanomat, Itä-Savo, Iltalehti, Turun Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Hbl oli se, joka ei korjannut virhettä nettilehdessään.

Joka toisen kantelun kohteena oli se, että mediat olivat levittäneet perätöntä tietoa siitä, miten 156 maan rankkaus The World Happiness Report 2018 -selvityksessä oli syntynyt.

Muita kantelujen teemoja olivat alkoholin kulutus, eutanasia, Opetushallituksen ohjeet koulujen tilaisuuksista, yrittäjien ansiot sekä pätkätyöläisten asema.