18. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
Pääkirjoituksessaan 21.3.2018 Helsingin Sanomat viittasi 14.3.2018 julkaistuun The World Happiness Report 2018 -selvitykseen. Pääkirjoituksen nettiversion voi lukea tästä.
Kirjoittaja esitti selvityksestä tällaisen väitteen: "Suomi valittiin hiljattain YK:n vertailussa maailman onnellisimmaksi maaksi."
HS:n tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski esitti 24.3.2018 julkaistussa "Onnellisten saari" -kirjoituksessaan asiallisesti ottaen saman väitteen: "Suomi on arvioitu maailman onnellisimmaksi maaksi." Kirjoituksen voi lukea tästä.
|
KOMMENTTI
|
Oikeasti Suomea ei sitoutumattoman asiantuntijaverkoston (The Sustainable Development Solutions Network, SDSN) vertailussa "valittu" eikä "arvioitu" onnellisimmaksi maaksi. 156 maan rankkaus syntyi aivan toisella tavalla.
Maiden järjestys saatiin aikaan vain laskemalla keskiarvot eri maissa vuosina 2015–2017 tehdyissä kyselyissä kansalaisten oman elämänsä yleisestä laadusta antamille pisteille. Mitään "valintaa" tai "arviointia" 156 maan järjestyksen aikaansaamiseksi ei tehty.
Selvityksessä mainittiin kuusi yhteiskunnallista tekijää, joita ei kuitenkaan käytetty rankkauksessa. Niiden perusteella Suomeakaan ei siis "valittu" tai "arvioitu" maailman onnellisimmaksi maaksi.
Kyseisten yhteiskunnallisten tekijöiden avulla tutkijat vain yrittivät löytää mahdollisia selityksiä niille pisteille, joita kunkin maan vastaajat olivat kyselyissä antaneet oman elämänsä yleiselle laadulle.
Kirjoitin HS:n 21.3. pääkirjoituksen innoittamana SDSN-verkoston vertailun syntytavasta Faktavahdissa jo 23.3. Postaus kannattaa lukaista, ja sen voi tehdä tästä.
Perättömät tiedot laajaa huomiota saaneen, merkittävän vertailun syntytavasta olivat ilmiselvästi olennaisia ja oikaisua vaativia asiavirheitä.
Koska Helsingin Sanomat pyynnöstä huolimatta jätti virheet korjaamatta, tein 3.4.2018 kantelut Julkisen sanan neuvostolle. Julkaisin ne vielä samana päivänä Faktavahdissa.
Muistutin lukijoita samalla nolosta ihmisten elämän laatua koskevasta väärinkäsityksestä, joka Hesarin toimittajille sattui keväällä 2013.
Silloin he uutisoivat OECD:n "vertailusta", jota järjestö ei ollut lainkaan tehnyt; näinkään räikeää asiavirhettä HS ei silloin suostunut korjaamaan. Postauksen voi lukea tästä.
25.4.2018 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti, ettei neuvosto ota kanteluja käsiteltäväkseen. Perusteluna oli jälleen se, että kantelut oli hänen mielestään tehty "testaustarkoituksessa".
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 24.2.2018:
"Perjantaina 23. helmikuuta sivulla A 20 luki virheellisesti, että Suomeen muuttaneen Allison Burgerin isoisovanhemmat tapasivat tanssijuhlissa Oklahomassa. He tapasivat Kansasissa."
23.2.2018 Helsingin Sanomat oli julkaissut maahanmuuttoon liittyvän näyttävän jutun yhdysvaltalaisesta Allison Burgerista, joka oli verkosta googlaamalla etsinyt maailman parasta maata asua, ja muuttanut sitten Tuusulaan.
Jutussa kerrottiin, että Allison Burgerin suku on tšekkiläistä alkuperää: "Hänen isoisovanhempansa tapasivat Yhdysvaltain-tšekkien tanssijuhlissa Oklahomassa."
Perätöntä tietoa 156 maan onnellisuusvertailun syntytavasta ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti