16. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
31.8.2017 Helsingin Sanomat julkaisi netissä toimittaja Eeva Palojärven jutun "Palkkaverot kevenevät, mutta elämä kallistuu". Linkki juttuun on tässä.
Jutussaan Sipilän hallituksen budjettipäätöksistä Palojärvi kertoi, että solidaarisuusveron tiukennusta päätettiin jatkaa vielä vuonna 2018. Tässä yhteydessä hän esitti väitteen:
"Solidaaarisuusveron alaraja jatkuu siten 72 300 eurossa. Tätä enemmän ansaitsevilta peritään kahden prosentin kovennettua veroa."
|
"KOMMENTTI
|
Väitteen molemmissa lauseissa oli asiavirhe. Molemmat olivat korjausta vaativia, mutta jälkimmäisen lauseen virhe oli ensimmäisen lauseen virhettä vakavampi.
Solidaarisuusveron alaraja ei voinut jatkua 72 300 eurossa, koska alaraja oli vuodeksi 2017 jo nostettu 73 100 euroon. Tämä virhe oli suoraan asiakirjoista helposti osoitettavissa.
Paljon pahemmmin HS:n lukijoita johti harhaan toisen lauseen väite, että alarajaa enemmän ansaitsevilta peritään "kahden prosentin kovennettua veroa". Tämän virheen todistaminen vaati jo enemmän työtä.
Vähän mutkikkaasta asiasta kirjoittanut HS:n kokenut toimittaja oli hakoteillä kahdellakin tapaa.
Hän oli ensinnäkin sotkenut keskenään prosentit ja prosenttiyksiköt. Toiseksi hän oli ulalla siitä tavasta, jolla vero valtion tuloveroasteikkojen mukaan määräytyy.
Itse asiassa Palojärvi oli – monien muiden toimittajien tavoin – käsittänyt väärin koko solidaarisuusveron konstruktion.
Koska Helsingin Sanomat ei suostunut korjaamaan pienempää eikä isompaakaan virhettä, lähetin 9.10.2017 virheiden korjaamatta jättämisestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle.
Julkaisin kantelun Faktavahti-blogin postauksessa 12.10.2017. Pitkähkön kirjoituksen voi lukea tästä. Jos haluaa tietää lähemmin, millainen solidaarisuusveron konstruktio oikein on, postaus kannattaa lukea, vaikka se on pitkähkö ja sisältää paljon lukuja.
Tein kantelua varten melkoisen määrän laskelmia veroasteista ja verotuksen kiristymisestä suurituloisten eri tuloluokissa. VM:n veroekspertti tarkisti pyynnöstäni, että laskemani luvut pitivät kutinsa.
Laskelmani paljastivat, että "rikkaiden" veroasteet ja niiden muutokset vaihtelivat tosi paljon verotettavien tulojen mukaan. Samaan tulokseen tuli VM:n ekspertti, joka teki tarkistamiaan lukuja käyttäen kiinnostavan "kontrafaktuaalisen" vertailun.
Laskelmien paljastama suuri vaihtelu osoitti vakuuttavasti, kuinka pahoin virheellinen oli Hesarin väite, että solidaarisuusveron alarajaa enemmän ansaitsevilta peritään kahden prosentin kovennettua veroa.
Marraskuun 17. päivänä 2017 tutkailin Faktavahdissa Ole hyvä rikkaille -yhdistyksen ehkä ainoana aktivistina, miten veroprogressio "varastaa" niiltä yhdistyksen suojateilta, joiden verotettavat tulot ovat vuodessa 120 000, 240 000 tai 1 200 000 euroa.
Vertailin silloin, miten solidaarisuusvero vuonna 2018 riistäisi suurituloisia Juha Sipilän porvarihallituksen, SDP:n ja Vasemmistoliiton esittämien tuloverotaulukoiden mukaan. Postaus kannattaa lukea tästä.
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 6.12.2017:
"Britannian Newcastlessa sijaitsevan Gateshead Millennium Bridge -sillan nimi oli tiistaina 5. joulukuuta sivulla A 15 kirjoitettu virheellisesti muodossa Millenium Bridge."
5. joulukuuta julkaistussa "Maailmasta tulee hetkeksi sinivalkoinen" -jutussa lueteltiin eri puolilta maailmaa niitä kohteita, jotka Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi oli päätetty valaista sinivalkoisin värein.
Tässä luettelossa Ison-Britannian Newcastlessa sijaitsevan sillan nimi oli kirjoitettu virheellisesti muodossa Millenium Bridge. Yksi n-kirjain siis puuttui sillan nimestä.
Virheellistä tietoa yhteiskunnallisesti tärkeästä ja kiistellystä suurituloisten solidaarisuusverosta ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti