13. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
Tapaninpäivänä 26.12.2016 Helsingin Sanomat julkaisi nettilehdessään Päivi Revon jutun "Tänä vuonna syntyi lapsia ennätyksellisen vähän – viimeksi syntyvyys oli yhtä niukkaa 1800-luvun nälkävuosina".
|
KOMMENTTI
|
Jutun otsikko johti lukijoita pahasti harhaan, kun se uskotteli, että syntyneiden määrä oli sama asia kuin syntyvyys. Otsikon väite 1800-luvun nälkävuosien syntyvyydestä olikin siksi perätön.
Tosiasiassa 1800-luvun nälkävuosien 1866–1868 syntyvyys oli reilusti yli kaksinkertaista viime vuosien syntyvyyteen verrattuna.
Yleinen syntyvyysluku oli vuosina 1866–1868 keskimäärin 30,0 promillea, mutta vuonna 2015 enää 10,1 promillea.
Kokonaishedelmällisyysluvulla mitattu nälkävuosien syntyvyys oli keskimäärin 4,11, mutta vuonna 2015 enää 1,65.
Syntyvyyden historialliset vertailut yli ajan ja eri maiden väliset vertailut antavat tärkeästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä harhaanjohtavan kuvan, jos mittarina erehdytään käyttämään vuosittain syntyneiden lasten määrää.
Koska HS:n toimitus ei suostunut korjaamaan olennaista asiavirhettään, tein 3.2.2017 Julkisen sanan neuvostolle kantelun virheen korjaamatta jättämisestä.
2.3.2017 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström päätti, ettei neuvosto ota kantelua käsiteltäväkseen, koska kantelu oli hänen mielestään tehty testaustarkoituksessa.
Julkaisin kantelun Faktavahti-blogissa 3.2.2017. Postauksen voi lukea tästä. Ruodin tätä tapausta myös 8.3.2017 postauksessa. Sen voi lukea tästä.
Helsingin Sanomat toisti perättömän syntyvyys on nälkävuosien tasolla -väitteensä 27.3.2017 lehden mielipidesivuilla.
Kirjoittelin tästä tapauksesta jo samana päivänä Faktavahdissa. Julkaisin postauksessa kuviot, jotka osoittivat havainnollisesti, kuinka absurdia tietoa HS lukijoilleen levitti. Postauksen voi lukea tästä.
Tämän päivän postausta varten tarkistin 1990-luvun alkuun ulottuvasta HS:n digiarkistosta, milloin absurdi syntyvyys on nälkävuosien tasolla -väite debytoi lehden sivuilla.
Debyytti näyttäisi olleen 5.7.1998. Silloin HS kertoi, että "syntyvyyden ennustetaan putoavan tänä vuonna ensi kerran nälkävuosien tasolle, 1840-luvun lukemiin".
Absurdin väitteen toinen näytös vaikuttaisi olleen 11.8.1998. Silloin HS kirjoitti: "Tänä vuonna kuullaan parituhatta ensiparkaisua vähemmän kuin viime vuonna. Tahti enteilee syntyvyyden jäävän lähes 1860-luvun nälkävuosien tasolle, noin 57000:een."
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 15.10.2017:
"Toisin kuin lauantaina 14. lokakuuta sivulla A 27 kerrottiin, murtovarkaudesta tuomittiin Tom Suchart Michael XXXXXX, ei Suchard."
14.10.2017 Helsingin Sanomat oli kahden palstan "Lyhyesti"-uutisessaan kertonut, että opiskelija-asuntoihin erikoistunut murtovaras oli tuomittu Helsingin hovioikeudessa yli kahdeksi vuodeksi vankilaan.
Kun yhdessä etunimessä kolmesta yksi kirjain oli mennyt pieleen, HS oikaisi tämän pienimmänkin virheen. Lehti julkaisi myös tuomitun sukunimen, mitä minä en blogissani tee.
Tärkeästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä eli syntyvyydestä esitettyä perätöntä väitettä HS:n toimitus ei suostunut oikaisemaan. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti