Faktavahti

Järjestöt levittävät perätöntä tietoa raiskaustuomioista

Seitsemän vuotta sitten, 11.5.2011, solmittiin Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.

Suomessa tämä ns. Istanbulin sopimus tuli voimaan 1.8.2015. Sopimuksen tekstin voi lukea tästä. Sopimuksen artikla 36 koskee seksuaalista väkivaltaa, mukaan lukien raiskausta:

Artikla siis lähtee siitä, että rangaistavaksi säädetään tahallinen seksuaalinen tunkeutuminen toisen henkilön emättimeen, peräsuoleen tai suuhun jonkin ruumiinosan tai esineen avulla ilman tämän henkilön suostumusta.

Eduskunnan naisverkosto esitti 20.2.2018 lakialoitteessaan (LA 4/2018) aivan samaa suostumuksen puutetta raiskausrikoksen tunnusmerkiksi. Aloitteen voi lukea tästä.

Aloitteen mukaan vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen on tuomittava henkilö, "joka on sukupuoliyhteydessä toisen henkilön kanssa ilman tämän suostumusta".

5.6.2018 allekirjoituksille avattava kansalaisaloite vaatii sekin, että sukupuoliyhteys ilman toisen henkilön suostumusta säädetään raiskauksena rangaistavaksi rikokseksi. Aloitteen voi lukea tästä.

Tätä vaativat myös ne kansalaisjärjestöt, jotka muutama päivä sitten jättivät yhteisen raporttinsa Istanbulin sopimuksen toteuttamista valvovalle Euroopan neuvoston työryhmälle: "The lack of consent should be added as one of the characteristics of a rape."

Raportin voi lukea tästä. Luettelo raportin GREVIO-työryhmälle (Group of Experts on Action against Violence against Women and Domestic Violence) jättäneistä käy ilmi vaikkapa tästä tiedotteesta.

Suomen tilannetta kolmentoista järjestön ja yhden professori emeritan joukko kuvasi yhteisessä raportissaan muun muassa tähän tapaan:

"In Finland, only a small portion of all rapes is reported, and only a small portion of the reported rapes is prosecuted. What is more, rape sentences are considerably milder than for instance financial crime sentences."

Järjestöjen maailmalle nyt levittämä tieto, että tuomiot raiskauksista ovat Suomessa "huomattavasti lievempiä" kuin esimerkiksi tuomiot talousrikoksista, oli perätön.

Tosiasiassa tuomiot raiskauksista tapaavat olla Suomessa ankarampia kuin tuomiot talousrikoksista.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastot käräjäoikeuksien antamista tuomioista vuosina 2014–2016 osoittavat tämän yksiselitteisesti.

Taulukosta käy ensinnäkin ilmi, että raiskauksista tuomitaan ehdottomia vankeustuomioita paljon useammin kuin talousrikoksista.

Törkeiden raiskausten vankeustuomiot tapaavat myös olla hurjan paljon pitempiä kuin törkeiden talousrikosten vankeustuomiot.

Taulukosta näkyy edelleen, että keskiarvoina mitaten jopa perusmuotoisista raiskauksista tapaa tulla pitempiä tuomioita kuin törkeistä talousrikoksista, perusmuotoisista talousrikoksista puhumattakaan.

"Vastuullista journalismia" tuottavan median pitäisi nyt tietysti tivata järjestöiltä selitystä, miksi ne levittävät maailmalle perätöntä tietoa.

Enpä usko, että media niin vastuullista journalismia alkaisi harjoittaa. Sehän on itse levittänyt meille jo ties kuinka kauan aivan samaa perätöntä tietoa kuin järjestöt nyt levittävät maailmalle.