19. "Me korjataan pienimmätkin virheet"
Tiistaina 8.5.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa ruodittiin parin tunnin ajan totuutta. Yliopiston kutsu VOX HELSINKI: TOTUUS -tilaisuuteen kuului näin:
"VOX Helsinki kaivaa totuuden esille tiistaina 8.5.2018. Tule Helsingin yliopiston juhlasaliin klo 18, jos haluat kuulla rehellistä faktaa."
Yksi yliopiston ja Helsingin Sanomien tilaisuuden puhujista oli HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Hän korosti taitavasti laaditussa puheessaan muun muassa luottamuksen ansaitsemista ja säilymistä yhteiskunnan keskeisenä arvona. Kriittisestä lehdistöstä ja sen tehtävästä Niemi sanoi näin:
"Median tehtävänä ei oo kiusata. Median tehtävänä on kertoa, mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu.
On olemassa viestintää, joka on suljettua viestintää. Journalismi on avointa viestintää, ja se on tsekattua, faktoihin perustuvaa ja yritystä kuvata asiat niin todellisina kuin se suinkin on mahdollista.
Journalismi ei varmaan koskaan pääse totuuteen sinänsä, mutta meitä ajaa kuitenkin eetos siihen, että me pystytään tarkastamaan faktat ja olemaan niin lähellä sitä totuutta kuin kuin mahdollista.
Ja sit kun tehdään virheitä, ne virheet korjataan. Tää on erittäin olennainen juttu.
Monet ajattelee silleen, että onpas tuolla nyt muuten Hesarissa paljon noita oikaisuja, mutta itse asiassa ne oikaisuthan kertoo siitä, että me korjataan pienimmätkin virheet."
Niemi kertoi katsoneensa vähän aikaa sitten New York Times -lehteä, jossa oli ollut yhden päivän aikana 14 oikaisua:
"Ne on ylpeitä siitä, että ne oikaisee aivan pienimmätkin virheet", Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana 15.9.2013 aloittanut Kaius Niemi tiesi.
 |
| vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Helsingin Sanomat 8.5.2018 VOX HELSINKI: TOTUUS |
Olen syksystä 2012 lähtien tutkaillut ja testaillut median ja sen itsesääntelyn suhtautumista yleisölle välitetyn tiedon todenmukaisuuden vaateeseen. Käytännössä kyse on ollut virheiden korjaamisesta.
Tänä aikana testiini on kertynyt koko joukko Helsingin Sanomia koskevia konkreettisia tapauksia. Tieto niistä auttanee arvioimaan, kuinka "rehellistä faktaa" HS:n päätoimittaja TOTUUS-tilaisuuden yleisölle tarjosi.
”Me korjataan pienimmätkin virheet” 15.9.2013–6.4.2018
VIRHE
|
Pitkäperjantaina 30.3.2018 Helsingin Sanomat julkaisi pääkirjoitussivuillaan Espoon sairaalan ylilääkäri Tiina Tasmuthin kirjoituksen "Eutanasia vie ihmisarvon kaltevalle pinnalle". Linkki kirjoituksen nettiversioon on tässä.
Kirjoituksessaan eutanasian vastustajana tunnettu Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsen esitti otsikossa mainittua kaltevan pinnan argumenttia tukeakseen tällaisen väitteen:
"Hollannissa on myös käytetty ministeritason puheenvuoroja, joissa on esitetty eutanasian mahdollisuuden avaamista yksinäisille tai 'elämäänsä kyllästyneille' vanhuksille."
|
KOMMENTTI
|
Tiina Tasmuthin väite oli perätön ja yhteiskunnallisesti tärkeässä, kiistellyssä asiassa lukijoita pahoin harhaan johtava. Väite sotki avustetun itsemurhan ja eutanasian käsitteet.
Hollannissa ei ollut käytetty ministeritason puheenvuoroja eutanasian mahdollisuuden avaamisesta vanhuksille.
Sitä vastoin Hollannissa oli käytetty ministeritason puheenvuoroja, joissa oli esitetty avustetun itsemurhan mahdollisuuden avaamista lähinnä vanhuksille, jotka katsovat elämänsä tulleen jo eletyksi.
12.10.2016 Hollannin silloisen hallituksen terveysministeri Edith Schippers ja oikeusministeri Ard van der Steur lähettivät parlamentille hallituksen puolesta avustettua itsemurhaa koskevan kirjeen.
Kirjeessä selostettiin ja perusteltiin laajasti hallituksen aikeita itsemurhassa avustamisen mahdollisuuden avaamisesta.
Ministerit korostivat, että avustetun itsemurhan järjestelmä toimisi erillään eutanasiaa koskevasta lainsäädännöstä: "The system would exist alongside and separately from the current legislation on euthanasia."
Hesarin julkaisema perätön väite oli minusta ilmiselvästi olennainen, korjausta vaativa asiavirhe. Siksi pyysin HS:n toimitusta oikaisemaan virheen. Koska lehti ei suostunut korjaamaan virhettä, lähetin 6.4.2018 kantelun julkisen sanan neuvostolle.
Julkaisin kantelun 8.4. Faktavahti-blogissa. "Hesari vilpisteli lukijoilleen eutanasiasta" -postauksessa käsittelin eutanasia-asiaa laajemminkin. Postauksen voi lukea tästä.
25.4.2018 JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström karsi kantelun eli päätti, ettei kantelua oteta neuvostossa käsiteltäväksi. Perusteena oli tälläkin kertaa se, että kantelu oli hänen mielestään tehty "testaustarkoituksessa".
|
Oikaisu Helsingin Sanomissa 27.4.2018:
"Torstaina 26. huhtikuuta sivulla C 3 kerrottiin virheellisesti Poikien talon johtajan Kalle Laanterän varttuneen Järvenpäässä. Hän asui nuoruudessaan Nurmijärvellä."
26.4.2018 Helsingin Sanomissa oli esitelty kahden sivun näyttävässä jutussa sosionomi Kalle Laanterä, 39, joka oli Loisto Setlementti ry:n Helsingin Poikien talon johtaja.
Jutussa kerrottiin, että "Kalle Laanterä syntyi Helsingissä mutta varttui Järvenpäässä, jossa hän koki poikakoodin voiman käytännössä".
Perätöntä tietoa ajankohtaisesta, yhteiskunnallisesti tärkeästä eutanasia-asiasta ei HS:n mielestä tarvinnut oikaista. Näin "me korjataan pienimmätkin virheet". VOX HELSINKI: TOTUUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti