Faktavahti

HS-gallup: "Enemmistö vastustaa 

'aktiivimalli kakkosta'"

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 30.6.2018 näyttävän jutun teettämästään gallupista, joka osoittaa, että enemmistö suomalaisista vastustaa "aktiivimalli kakkosta".

Teemu Muhosen jutun mukaan "hallituksen esitystä kannattaa joka kolmas suomalainen" (30 %), "enemmistö vastustaa" (61 %).

Koko lailla erikoista on se, että Hesari tivasi 15–74-vuotiailta suomalaisilta kantaa "aktiivimalli kakkoseen" jo ennen kuin vastaajien oli mahdollista tietää hallituksen esityksen yksityiskohdista.

Muhosen jutun Fakta-lodjusta käy ilmi, että HS-gallupin haastattelut tehtiin 20.–27.6.2018. Jos HS:n tämän päivän jutun tiedot pitävät kutinsa, "aktiivimalli kakkonen" esiteltiin vastaajille tästä taulukosta ilmenevällä tavalla:

Vastaajat siis ottivat kantaa tällaiseen "aktiivimalli kakkoseen": "Työttömän pitäisi hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Jos näin ei tee, työttömyysturvan maksu katkaistaisiin varoituksen jälkeen."

Torstaina 28.6.2018 eli päivä sen jälkeen, kun Kantar-TNS oli lakannut tekemästä HS-gallupin haastatteluja, Hesari julkaisi nettilehdessään tällaisen uutisen:

Tästä uutisesta HS-gallupin vastaajat ja muut Hesarin "vastuullisen journalismin" uhrit saivat tietää, ettei velvoite neljästä työnhausta kuussa koskenutkaan kaikkia työttömiä. Vastaajille juuri sitä oli kuitenkin uskoteltu.

"Joissain tapauksissa velvoite voi olla neljää pienempi", Teemu Muhonen kertoi uutisessaan. Siitä kävi ilmi, että työministeri Jari Lindström (sin.) oli aamulla 28.6. esitellyt hallituksen esityksen luonnosta medialle.

Ministeriön sivuilla julkaistuista "omatoimisen työnhaun" mallia koskevista kysymyksistä ja vastauksista käy ilmi muun muassa, miten montaa työmahdollisuutta työttömän tulisi hakea:

"Haettavien työmahdollisuuksien määrä määriteltäisiin työllistymissuunnitelmassa. Työnhakijalta, joka voi hakea töitä itsenäisesti ja jolla on hyvät mahdollisuudet saada työtä, edellytettäisiin neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden aikana.

Jos työtön tarvitsee työnhakuunsa ja työllistymiseensä tukea, haettavien työmahdollisuuksien määrä ja palvelut sovitettaisiin hänen tilanteeseensa. Haettavien työmahdollisuuksien määrä olisi matalampi tai hakua ei edellytettäisi lainkaan."

Herra paratkoon, "aktiivimalli kakkonenhan" ei ollut läheskään niin yksioikoinen, kuin gallupin vastaajille oli uskoteltu.

Neljän työpaikan hakemista kuussa vaadittaisiinkin vain niiltä työttömiltä, jotka voivat hakea töitä itsenäisesti ja joilla on hyvät saumat työllistyä.

HS-gallupin kysymys kuvasi hallituksen esitystä niin falskisti, että sen perusteella on mahdotonta tietää, kuinka monet kannattavat ja vastustavat hallituksen kaavailemaa "aktiivimalli kakkosta".

Kuinka monia vaatimus neljän työpaikan hausta kuussa koskisi?

Yritin vähän tutkailla, kuinka pahoin HS-gallupin kysymys johti vastaajia harhaan, eli kuinka monia työttömiä vaatimus neljän työpaikan hausta kuussa koskisi. Vaikeasti työllistyviä vaatimus ei TEM:n edellä mainitun vastauksen mukaan näyttäisi koskevan.

Vaikeasti työllistyviä ovat ensinnäkin pitkäaikaistyöttömät. Vaikeasti työllistyviin kuuluvat myös ne, jotka joutuvat toistuvasti työttömiksi, jäävät palvelujen jälkeen työttömiksi ja jotka pyörivät toistuvasti erilaisissa työvoimahallinnon palveluissa.

TEM:n vuoden 2018 tulostavoitteen mukaan vaikeasti työllistyvien määrä pitäisi saada laskemaan alle 186 550:n. Tammi–toukokuun aikana työttömiä työnhakijoita oli TEM:n tilaston mukaan kuukausittain keskimäärin noin 264 500.

Näin ajatellen ja laskien siis suurin piirtein kahta kolmasosaa työttömistä HS-gallupin kysymyksen tieto vähintään neljän työpaikan hausta kuussa ei koskisi.

HS-gallupin huti näyttäisi siten olleen niin paha, että moiselle kyselylle ei ehkä kannattaisi antaa sentinkään arvoa. Sen sijaan tulisi esittää kriittisiä kysymyksiä siitä, mitä tarkoitusta varten HS moisia "kyselyjä" teettää.